“Politiikan täydellinen erottaminen etiikasta on meidän aikamme suurin synti.” Vladimir Solovjov 1883 Venäjää kuohutti vuosina 1908 – 1909 poliittinen skandaali, jonka synnytti tsaarin poliittisen poliisin, Ohranan, outo yhteistyö vallankumouksellisiin järjestöihin solutettujen provokaattoreiden kanssa. Kasvot tälle skandaalille antoi muuan juutalaissyntyinen sosiaalivallankumouksellinen, nimeltään Jevno Fišelevitš Azef. Samalla, kun Asef toimi sosiaalivallankumouksellisen puolueen taistelujärjetön yhtenä keskeisenä johtohenkilönä […]
Kategoria: Historiasta
Casanovan tarina
Venetsia on Italian monista kiehtovista kaupungeista ehkä omalaatuisin kanaaliensa, lukuisten palatsiensa ja valtavien kulttuuriarvojensa vuoksi. Kaupungin historialle ja sen synnyttämille tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja politiikan merkkihenkilöille ei varmaankaan tee oikeutta se, että maailmalla tunnetuin venetsialainen lienee maineeltaan kyseenalainen Giacomo Girolamo Casanova. Mies, jonka nimi on synonyymi ”naissankarille” tai oikeastaan naisia petkuttavalle miehelle. Meillä Suomessa vastaavaan […]
Kansalaissota – haava sydämessäni
Olen kuulunut Vanhaa Valkeakoskea FB-ryhmään jo muutaman vuoden. Tuon ryhmän vetäjänä on ollut tarmokas koskilainen Sirpa Räsänen, jonka uuttera toiminta ja erinomainen moderointi on pitänyt homman kuosissa ja meidän jäsenten mielenkiinnon yllä. Ryhmä on kooltaan suuri ja tuottanut jo siksi melkoisen määrän mm. valokuvia ja keskusteluja pääasiassa reilun sadan vuoden ajalta. Monet kuvat ovat herättäneet […]
Crécyn taistelu vuonna 1346
Taistelu oli ritarilaitoksen lopun alku Elokuun 26 päivä 1346 käytiin yksi keskiajan ratkaisevimmista taisteluista Ranskan Crecyssä. Se oli merkittävä monessakin mielessä. Taistelua voidaan pitää yhtäältä niin sanotun 100-vuotisen sodan alkuna. Sota, jonka myöhempien aikojen historioitsijat nimittivät 100-vuotiseksi, käsitti itse asiassa sarjan toisiinsa liityviä sotia, joissa rauhaakin kyllä rakennettiin. Satavuotinen sota oli eräs keskiajan merkittävimpiä konflikteja. […]
Mikael Agricola – onnettaren suosikki
Mikael Agricola (noin 1510 – 1557) on ollut yksi merkittävämpiä suomalaisen identiteetin rakentajia ja maamme asujamiston itseymmärtämisen luojista. Hän oli yksi niistä neroista, jotka jättivät syvän ja pysyvän jäljen maamme historiaan. Agricolan perinnöllä on ollut äärettömän suuri merkitys suomalaisuuden luojana ja ennen kaikkea sen säilyttäjänä niin läntisen kuin itäisen valloittajan, Ruotsin ja Venäjän, valtakausina. Tuo […]
Pällilän hovi Muolaalla – Osa 1
– Seppäset lahjoitusmaatalonpoikina – Suuri Pohjansota ja sen päättyminen Uudenkaupungin rauhaan siirsi Ruotsin ja Venäjän välisen rajan osapuilleen nykyiselle linjalle. Tuo sota, jota myös Isoksi Vihaksi kutsutaan aiheutti paljon kärsimystä maassa ja irroitti sadaksi vuodeksi Karjalan ja sen mukana Kannaksen muusta Suomesta. Sodan seurauksena suuri osa Karjalan itsenäisistä talonpojista menetti vuosisataiset oikeutensa maaomaisuutensa ja […]
Pällilän hovi Muolaalla – Osa 2
– Seppäset lahjoitusmaatalonpoikina – Pällilän hovin lampuotien elämä oli epävarmaa ja raskasta. Tosin monen muun hovikartanon alustalaisilla se näyttää olleen vielä paljonkin raskaampaa. Pällilään ei ole liittynyt sellaisia kauhukertomuksia, joita perimätiedon ja asiakirjojenkin mukaan esiintyi eräissä muissa hoveissa. Esimerkiksi Kuusaan hovin pihalla oli ”piiskapetäjäksi” kutsuttu puu. Siihen talonpoika sidottiin donataarin tai hänen edustajansa määräyksestä raippojen […]
Harppulinna Terijoen Kellomäellä
Tsaarinaikana Terijoelle syntynyt huvila-asutus oli omalaatuinen ja ainutkertainen miljöö. Huvila-asutus levisi aikoinaan Venäjän puolelta, mm. Siestarjoelta suuriruhtinaskunnan eli Suomen puoleiselle rannikolle. Sen keskuksena voidaan pitää juuri Terijokea. Tuo huvila-asutus käsitti useita hyvinkin kauniita ja joskus omalaatuisia rakennuksia. Valtaosa huvila-asutuksesta kuului venäläiselle, lähinnä pietarilaiselle eliitille. Tosin suomalaistakin omistus oli. Tuosta huvila-asutuksesta ja sen aikakaudesta on paikallaan […]
Kun Valkjärvi sai sotilaansa
Kansalaissodan jälkeen Suomen sotilasjohto piti Neuvostoliittoa maamme suurimpana turvallisuusuhkana ja Karjalan Kannasta todennäköisimpänä maan hyökkäyssuuntana. Näihin ajatuksiin perustuivat Suomen puolustussuunnitelmat, joista ensimmäiset olivat laatineet kansalaissodan aikana maahan saapuneet saksalaiset. Ne olivat voimassa vuosina 1918 – 1920 tosin suomalaisten itsensä vuonna 1919 parantelemina. Kyseiset suunnitelmat, kuten myöhemmätkin, lähtivät siitä oletuksesta, että vihollisen päähyökkäys tulee tapahtumaan Kannaksella […]
”Nii on musta ko sepänakan perse”
Hilajattain saimme kuulla persujen puheenjohtajan, ministeri Timo Soinin vakuutuksen puoluetoveristaan ministeri Jussi Niinistöstä. Blogissaan Soini totesi, että puolustusministeriä yritetään pistää perusteetta kepin nokkaan. ”Tunnen Jussin pitkältä ajalta, hän ei ole fasisti”. Noinkohan on? Soinin sanomisten totuudellisuuden tuntien voi ainakin todeta, että nyt on Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä. Mutta katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin. Joskus aikaisemmin […]