Tsaarinaikana Terijoelle syntynyt huvila-asutus oli omalaatuinen ja ainutkertainen miljöö. Huvila-asutus levisi aikoinaan Venäjän puolelta, mm. Siestarjoelta suuriruhtinaskunnan eli Suomen puoleiselle rannikolle. Sen keskuksena voidaan pitää juuri Terijokea. Tuo huvila-asutus käsitti useita hyvinkin kauniita ja joskus omalaatuisia rakennuksia. Valtaosa huvila-asutuksesta kuului venäläiselle, lähinnä pietarilaiselle eliitille. Tosin suomalaistakin omistus oli. Tuosta huvila-asutuksesta ja sen aikakaudesta on paikallaan kirjoitta toiste enemmänkin. Nyt nostan esille yhden kauniin ja omalaatuisenkin rakennuksen Terijoen Kellomäeltä, ns. Harppulinnan.
Harppulinnan rakennutti itsellleen ja perheelleen pietarilainen arkkitehti Gavril Vasiljevitsh Baranovski. Hän oli oman aikansa kuuluisia arkkitehteja ja edusti lähinnä tuolloista modernia arkkitehtuuria. Harppulinna tarjosi Baranovskille toisenlaisen, kokeellisen mahdollisuuden toteuttaa ideoitaan. Lopputulos olikin sitten lumoavan ainoalaatuinen ja kaunis!
Harppulinnaa on vaikea sijoittaa mihinkään rakennustyyliin tai aikakauteen, kuten monia Terijoen upeista huviloista. Kokonsa ja vaikuttavuutensa puoleta sitä voisi kuvata palatsimaiseksi. Tosin eräänlaisen ilmavuutensa ansiosta siinä ei löytynyt mitään palatseilleuseinkin tyypinomaista raskautta. Tornit, lasiverannat ja julkisivun pystysuorat ulkonemat pehmensivät rakennuksen sinänsä laatikkomaista perusluonnetta. Rakennuksen sisätilat olivat ajan ja omistajan yhteiskuntaluokan mukaisesti pröystäilevät käsittäen mm. konserttisalin.
Huvilasta avautui upea näkymä Suomenlahdelle. Sitä ympäröi myös laaja, yli kahden hehtaarin kokoinen puisto kaikkine pietarilaisen ylimystön suosimine rakenteineen. Puistossa oli paitsi oma tenniskenttä niin lampia, suihkulähteitä ja patsaita. Istutusten välissä pukkelehti polkuja ja kävelijä sai levähtää puiston lukuisilla penkeillä.
Venäjän vallankumousten jälkeen Baranovskit, päinvastoin kuin monet muut emigrantit jäivät asumaan Terijoelle ja Harppulinnaan. Tiedossani ei ole, olivatko he missään vaiheessa Suomen kansalaisia. Tuo kansalaisuus oli näet edellytys sille, että ulkomaalainen sai omistaa kiinteistöjä ja maa-alueita itsenäistyneessä maassamme. Miehensä kuoleman jälkeen Baranovskaja myi kiinteistön, joka sittemin siirtyi useammallekin omistajalle. Rakennus tuhoutui lukuisten muiden lailla sodissamme.
Harppulinna oli aina sotaan asti yksi suosituimmista Terijoen turistinähtävyyksistä. Sen kuvan voit löytää näiden sukuseuramme kotisivuille tallennetuista kahdesta matkailuesitteestäkin. Muita upeita huviloita Kellomäellä olivat mm. Samsonovin pitsihuvila ja Harppulinnan vieressä sijainnut Käpylinna.
Reino Seppänen