Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 2.

  Teos Villi itä tarkastelee suomalaisia ”heimosotia” jo lähtökohtaisesti toisella tavalla mitä perinteinen ”heimosotakirjallisuus”.  Sen konteksti on toinen ja sitoutunut tarkastelemaan näitä kahakoita suhteessa eurooppalaiseen vapaajoukkotoimintaan.  Rajaus on ehkä liiankin tarkkapiirteinen, koska se ajoittuu vuosiin 1918 – 1921.  Niinpä valkoisten kansalaissodan aikainen valtiorajat ylittävä retkeily mm. Petsamoon rajautuu pois.  Samoin viimeinen ”heimosota” ns. Itä-Karjalan ”kansannousu” […]

Jussi Niinistö heimohistorioitsijana

Lukiessani Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen  ”Villi itä” -kirjaa, muistelin muita ”heimosotiin” liittyviä lukemiani kirjoja.  Niistä palautui mieleen Jussi Niinistö teos  ”Heimosotien historia 1918 – 1922”.  Päätin lukea senkin, voidakseni vertailla erilaisia tulkintoja tästä yhdestä lähihistoriaamme kuuluvasta vaiheesta.  Ajatus oli hyvä, koska se selvensi etenkin  käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalainen historiatiede on kehittynyt.  Muuttunutta todellisuutta […]

Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 1.

Villi itä -kirja kertoo ”heimosotien” julmuuden ja turhuuden   Vuoden 2019 lopulla julkaistu Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen ”Villi itä Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921” on erinomainen tietokirja lähihistoriastamme, siis ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä aikakaudesta Euroopan pohjoiskulmilla.  Kirjan vahvuutena on vankka pitäytyminen historiatieteen objektiivisuusvaatimukseen.  Tuo pitäytyminen korostuu myös näkökulmien valinnassa.  Tärkein niistä on ”heimosodiksi” kutsuttujen […]

”Kristalliyö” kiihdytti natsien juutalaisvainoja

Esinäytöksiä ”Kristalliyönä” tunnettu raakalaismainen verilöyly natsi-Saksassa kiihdytti maan juutalaisvainoja ja nosti juutalaisten sorron aivan käsittämättömän raakuuden tasolle.  Juutalaisiin kohdistunut brutaali fyysinen väkivalta, heidän omaisuuden tuhoaminen sekä pirullisesti organisoidut ryöstöt olivat pöyristyttäviä ihmisoikeuksien loukkauksia.  Päinvastoin, kuin usein on annettu ymmärtää, kristalliyö ei kuitenkaan ollut lajissaan ainoa suuri väkivalta-aalto 30-luvun natsi-Saksassa. Tätä ennen natsit olivat toteuttaneet kaksi […]

Kuvilla valehtelun taide 2. osa

Väärennetyt valokuvat loivat uutta totuutta Neuvostoliitossa   Brittikirjailija George Orwell kirjoitti 40-luvun lopulla kirjan “Nineteen Eighty-Four”, joka on suomennettu nimellä ”1984”.  Kirja on kauhukuva totalitaristisesta yhteiskunnasta, jossa kansalaisten kontrolli ja henkilöpalvonta ovat viety äärimmilleen ja jossa ”totuusministeriö” muokkaa historiaa nykyisyyteen sopivaksi.  Kirjan päähenkilö on totuusministeriön työntekijä Winston Smith.  Kirja irvailee kaiken karmeuden keskellä kommunistista ja […]

Rotuteoriat ja fasismin valheet

  Moottorisahani laippa vääntyi kiperässä puunkaato tilanteessa pari-kolme kesää sitten.  Soittelin paikallisia liikkeitä ja yhdestä löytyi apu.  Ostin sahaani uuden laipan ja ajattelin lähteä jatkamaan keskeytynyttä työtäni.  Lähtö ei kuitenkaan onnistunut heti, koska kauppias katsoi tarpeelliseksi valistaa minua ”rodun heikkenemisestä” maahamme suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi.    Varoin visusti kommentoimatta herra kauppiaan puheita monestakin syystä.  Niistä tärkein oli […]

Vuosi 1794 – Elävien haudasta

Niklas Natt och Dag kuvaa kustavilaista Tukholmaa ja Ruotsia synkin sävyin   Sain Joulupukilta lahjaksi Niklas Natt och Dagin uusimman kirjan ”1794 – Elävien haudasta”.  Yllätyksenä se ei tullut, koska luettuani viime syksynä kirjailijan edellisen teoksen ”1793”, olin kyllä kirjoittanut Joulupukille tai oikeastaan Joulumuorille vihjeen lahjatoiveestani.  Kirjaa lukiessani miellyin taas kovasti kirjailijaan ja hänen historiantajuunsa.  […]

Kohti vuotta 1793?

Olin lukenut juttuja Niklas Natt och Dagin kirjasta ”1793”.  (Kirjailijan nimi on muuten todella aito.  Sukunimen takana on Ruotsin vanhin vielä elossa oleva aatelissuku) .  Niiden perusteella ajattelin lukea teoksen, kunhan olisin saanut ensin luettua Hämeenkyrön historian kolme paksua osaa.  Vaimoni Tarja lainasi kirjan, luki sen nopeasti ja kertoi minulle sisällön kehottaen lukemaan sen.  Siinä […]

Kaikuja Boris Cederholmin painajaisesta. Osa 5.

Tuomio ja paluu kotiin Cederholmin saama syytenivaska oli vaikuttava;  sotilas- ja taloudellinen vakoilu, vastavallankumouksellisen salaliiton järjestäminen ja neuvostovallan horjuttaminen.  Kaikissa syytteissä maksimirangaistus oli kuolemantuomio.   Kun Cederholmin tuomio lopulta saapui OGPU:n kollegiosta Moskovasta, se oli ensin viisi (5) vuotta keskitysleiriä, joka lopulta oli muutettu kolmeksi (3) vuodeksi leiriä.  Tuomion lyhyys suhteessa syytteisiin osoittaa, etteivät ne todellakaan […]