Ylen Teemalta tuli jokin aika sitten televisiosta François Truffautin elokuva ”Viimeinen Metro”. Varasin Hänen Korkeasukuisuudeltaan luvan filmin katsomiseen. Minua onnisti, Hänen Armonsa suhtautui suosiollisesti alamaiseen anomukseeni. Kun elokuva sitten oli alkamassa, ehdotin kumppanilleni sen katsomista yhdessä. Sain kieltävän vastauksen ja selitykseksi, että hän lukisi mieluimmin aloittamaansa romania. Hieman hämmästyin, koska meillä on ollut tapana jo […]
Helsingin Sanomat kertoi 02.05. 2022 maksukaton takana olevassa jutussaan, kuinka Helsingin yliopistossa työskentelevä apulaisprofessori Antti Latvala väittää rikollisuuden olevan samalla tavalla periytyvää ”kuin kaikki muukin”. Latvala työskentelee yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Hänen mukaansa rikollisuuden syitä etsitään usein yhteiskunnasta ja yksilön kasvuympäristöstä, mutta perimää ei kuitenkaan voida sivuuttaa! En voinut olla, suoraan sanoen nauramatta. Muistin […]
Miksi vahvempi vainoaa heikompaa? Ruotsalaiskirjailijan Niklas Natt och Dagin kolmas kirja 1700-luvun lopun Tukholmasta, nimeltään ”1795 Petojen naamiaiset” nivoo yhteen trilogian tarinat ja juonen kulut. Se ei kuitenkaan anna selityksiä synnyttämiinsä kysymyksiin. Natt och Dag tekee trilogiallaan obduktion 1700-luvun ruotsalaisuuteen, mutta kirjojen antama taudinkuva on paljolti yhtenäinen nyt elettävän 2020-luvun kanssa. Tämän ajan pedot […]
Jouluna 2022 sain lahjaksi Indrek Harglan (kyseessä pseudonyymi) viimeisimmän teoksen hänen Apteekkari Melchorista kertovasta kirjasarjastaan. En ollut aikaisemmin kuullut tästä virolaiskirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Se kertonee paljon niin minun kuin maamiesteni vähäisestä kiinnostuksesta eteläisen naapurimaamme kirjallisuuteen. Tuo tutustuminen kantoi omalla kohdallani hedelmää. Kirja innosti minut lukemaan suhteellisen lyhyessä ajassa kaikki seitsemän suomeksi käännettyä Melchior-kirjaa. Äkillisen […]
Kävimme Tarjan-vaimon kanssa retkellä Sastamalassa tai oikeastaan kaupungin keskusessa Vammalassa. Tarkoitus oli mennä käymään Tyrvään pappilassa ja tutustua siellä pidettävään Marc Chagallin taidenäyttelyyn, jossa on esillä hänen taidegrafiikkaansa vuosilta 1928–1984. Samalla piti käydä pappilan ravintolassa, josta jäi hyvät muistot toissa kesältä. Suunnitelma epäonnistui, koska olimme liian myöhään liikkeellä. Tarja muisti, että sama yrittäjäpariskunta oli […]
Simon Elo ja Juha-Pekka Tikka: ”Simon Elo. Poliittiset muistelmani.” Minerva Kustannus Oy, 2021 Simon Elo oli yksi niistä perussuomalaisista, jotka Halla-ahon johtamien suomensisulaisten toteuttaman puolueen valtauksen jälkeen erosivat perussuomalaisista ja perustivat oman Sinisen tulevaisuuden puolueen. Hänen vuonna 2021 julkaistut ”poliittiset muistelmat” tuovat osaltaan täydennystä noihin tapahtumiin. Kuten kaikki muistelmat ja osin myös suurelta […]
Tietyt asiat, aiheet, henkilöt ja tapahtumat nousevat esiin aika ajoin. Ilmiöllä on kaksi puolta. Toinen ja hyväksyttävämpi on pitää historiaa kansakunnan muistissa. Se on vielä hyväksyttävämpi silloin, kun on esitettävissä jotain uutta, syventävää tietoa puheenaiheesta. Toinen näkökulma on puhtaasti rahaan liittyvä eli huomiota ja mielenkiintoa herättävät asiat kerrataan sen vuoksi, että niillä tehdään rahaa. Hyväksyttävä […]
Villi itä -kirja kertoo ”heimosotien” julmuuden ja turhuuden Vuoden 2019 lopulla julkaistu Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen ”Villi itä Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921” on erinomainen tietokirja lähihistoriastamme, siis ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä aikakaudesta Euroopan pohjoiskulmilla. Kirjan vahvuutena on vankka pitäytyminen historiatieteen objektiivisuusvaatimukseen. Tuo pitäytyminen korostuu myös näkökulmien valinnassa. Tärkein niistä on ”heimosodiksi” kutsuttujen […]
Teos Villi itä tarkastelee suomalaisia ”heimosotia” jo lähtökohtaisesti toisella tavalla mitä perinteinen ”heimosotakirjallisuus”. Sen konteksti on toinen ja sitoutunut tarkastelemaan näitä kahakoita suhteessa eurooppalaiseen vapaajoukkotoimintaan. Rajaus on ehkä liiankin tarkkapiirteinen, koska se ajoittuu vuosiin 1918 – 1921. Niinpä valkoisten kansalaissodan aikainen valtiorajat ylittävä retkeily mm. Petsamoon rajautuu pois. Samoin viimeinen ”heimosota” ns. Itä-Karjalan ”kansannousu” kuitataan […]
Lukiessani Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen ”Villi itä” -kirjaa, muistelin muita ”heimosotiin” liittyviä lukemiani kirjoja. Niistä palautui mieleen Jussi Niinistö teos ”Heimosotien historia 1918 – 1922”. Päätin lukea senkin, voidakseni vertailla erilaisia tulkintoja tästä yhdestä lähihistoriaamme kuuluvasta vaiheesta. Ajatus oli hyvä, koska se selvensi etenkin käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalainen historiatiede on kehittynyt. Muuttunutta todellisuutta […]
