Osa 2. Osapuolten uhoa ja taipumattomuutta

Maaliskuun 1 p:nä varhain aamulla pidettiin suuria kokouksia kaikilla laivoilla. Kokousten tuloksena oli vaatimus bolsevikkien yksinvallan lopettamisesta.  Mutta päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaikka enemmistö sitä kannattikin.  Kronstadtin tuolloisen varuskunnan määrän lienee ollut kaikkiaan noin 26 000 henkeä siviilitöissä olevat mukaan laskien.   Jos kapinallisten oma arvio pitää paikkansa, aseelliseen kapinointiin ryhtyi noin 12 000 matruusia […]

Osa1. Vallankumouksen kehto yllätti bolsevikit

Tsaari Pietari Suuri perusti nimikkokaupunkinsa ja samalla maan uuden pääkaupunkin keskelle vanhaa suomalaisasutusta suuren Pohjan sodan aikana 1703.  Alue, jolle ”Pohjolan Venetsia” syntyi oli tarkoitukseen kaikin puolin mahdottoman epäkäytännöllinen.  Neuvostokirjailija Konstantin Paustovski luonneti tuota aluetta ”tsuhnasoiksi”, joka kuvasi hyvinkin seudun vetistä luonnetta.  Keisari näki kuitenkin paikassa paljon hyviä puolia ja hänen käskyjään tietenkin toteltiin.  Kaupunkia […]

Aamulehti Sanna Marinin häpäisijänä!

Aamulehti on valinnut puolensa totuuden ja valheen välisessä taistelussa.  Se ei ole lehden historiassa ensimmäinen kerta.  Ei todellakaan, tuskin viimeinenkään kyklooppimainen teko.   Tämän pohjanoteerauksen ähisti ilmoille lehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu pääkirjoituksena Aamulehden tämän päivän (26.03. 2021) nettiversiossa.  Joku voisi kutsua sitä likasangon kumoamiseksi pääministeri Sanna Marinin niskaan.  Minä kuvaisin sitä herra Tuulensuun poliittisen sapen […]

Äärioikeisto – kuviteltu vai todellinen uhka?

Jyväskyläläisen Pekka Katajan murhayritys järkytti enemmän suomalaista yhteiskuntaa ja sen ydintä, kuin moni ns. tavallinen kansalainen osaa edes arvata.  Monelle se oli vain yksi törkeä rikos muiden joukossa.  Törkeä, mutta ei onneksi onnistunut, vaikka uhri saikin vakavia vammoja.  On oletettavaa, että Katajalle jäi traumoja ja pelkotiloja etenkin, kun käräjäoikeudesta tuli epäillyille vapauttava tuomio.  Tosiasia kuitenkin […]

Loikka Rajajoen yli

Perheen kasvaessa, Mikko vakiintui Siestarjoelle ja ryhtyi urakoimaan.  Isäni kävi ensimmäiset kolme vuotta suomalaista alkeiskoulua läheisellä Lahden paikkakunnalla ja siirtyi sen jälkeen venäläisiin kouluihin. Perhe kasvoi, kun siihen syntyi vuonna 1909 tytär Ida, vuonna 1914, poika Pekka ja vuonna 1916 tytär Elsa.  Elämässä oli nousuja ja laskuja.  Paha  takaisku koettiin, kun Mikko loukkaantui pahasti räjähdysonnettomuudessa.  Ensimmäisen […]

Asuuko talossasi natsi?

Keski-Suomen käräjäoikeus hylkäsi syytteet perussuomalaisten vaalipäällikön Pekka Katajan murhayritystä koskeneessa oikeudenkäynnissä.  Lähempi perehtyminen asiaan osoitti, että tällekin ratkaisulle oli olemassa riittävät perusteet.  Niin olisi ollut toisenlaisellekin tuomiolle.  Mutta juttu jatkunee vielä ainakin hovioikeudessa, koska syyttäjä on luvannut valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta.  Ei ole huono asia, että tulkintaa näin ongelmallisessa tapauksessa haetaan korkeammasta oikeusasteesta.  Asialla on suuri […]

Suomalainen Viipuri koulukaupunkina

Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta 1939 Viipuri oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, elinvoimainen ja kaikin tavoin tulevaisuuteen ja kasvuun suuntautunut.  Se oli teollisuuskaupunki ja Uuraan syväsatamansa ansiosta myös merkittävä ulkomaanviennin keskus.  Viipurilla oli suuret ja kunniakkaat perinteet myös sivistyksen saralla, etenkin koulukaupunkina.  Viipuri oli vuosisatojen ajan ollut maamme ehkä kansainvälisin kaupunki ja kulttuurien risteyspaikka.  Moskovan ja […]

Historiallinen kuriositeettiko?

Mestari Jussi Halla-aho on ollut omalla tavallaan taitava sanankäyttäjä, joka on osannut piilottaa aatteellisen sielunelämänsä syvimmän olemuksen hienosti.  Hän ei ole langennut, useimpien aateveljiensä tapaan, käyttämään karkeampaa retoriikkaa, vaan vihjailujen ja kiertoilmauksien kautta pystynyt ilmaisemaan maailmankatsomuksensa ytimen.  Jossain yhteydessä mestari on kieltänyt olevansa äärioikeistolainen, mutta se ei ole todiste siitä, etteikö hän voisi olla fasisti.  […]

Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 2.

  Teos Villi itä tarkastelee suomalaisia ”heimosotia” jo lähtökohtaisesti toisella tavalla mitä perinteinen ”heimosotakirjallisuus”.  Sen konteksti on toinen ja sitoutunut tarkastelemaan näitä kahakoita suhteessa eurooppalaiseen vapaajoukkotoimintaan.  Rajaus on ehkä liiankin tarkkapiirteinen, koska se ajoittuu vuosiin 1918 – 1921.  Niinpä valkoisten kansalaissodan aikainen valtiorajat ylittävä retkeily mm. Petsamoon rajautuu pois.  Samoin viimeinen ”heimosota” ns. Itä-Karjalan ”kansannousu” […]

Jussi Niinistö heimohistorioitsijana

Lukiessani Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen  ”Villi itä” -kirjaa, muistelin muita ”heimosotiin” liittyviä lukemiani kirjoja.  Niistä palautui mieleen Jussi Niinistö teos  ”Heimosotien historia 1918 – 1922”.  Päätin lukea senkin, voidakseni vertailla erilaisia tulkintoja tästä yhdestä lähihistoriaamme kuuluvasta vaiheesta.  Ajatus oli hyvä, koska se selvensi etenkin  käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalainen historiatiede on kehittynyt.  Muuttunutta todellisuutta […]