Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 2.

Teos Villi itä tarkastelee suomalaisia ”heimosotia” jo lähtökohtaisesti toisella tavalla mitä perinteinen ”heimosotakirjallisuus”.  Sen konteksti on toinen ja sitoutunut tarkastelemaan näitä kahakoita suhteessa eurooppalaiseen vapaajoukkotoimintaan.  Rajaus on ehkä liiankin tarkkapiirteinen, koska se ajoittuu vuosiin 1918 – 1921.  Niinpä valkoisten kansalaissodan aikainen valtiorajat ylittävä retkeily mm. Petsamoon rajautuu pois.  Samoin viimeinen ”heimosota” ns. Itä-Karjalan ”kansannousu” kuitataan […]

Jussi Niinistö heimohistorioitsijana

Lukiessani Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen  ”Villi itä” -kirjaa, muistelin muita ”heimosotiin” liittyviä lukemiani kirjoja.  Niistä palautui mieleen Jussi Niinistö teos  ”Heimosotien historia 1918 – 1922”.  Päätin lukea senkin, voidakseni vertailla erilaisia tulkintoja tästä yhdestä lähihistoriaamme kuuluvasta vaiheesta.  Ajatus oli hyvä, koska se selvensi etenkin  käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalainen historiatiede on kehittynyt.  Muuttunutta todellisuutta […]

”Kristalliyö” kiihdytti natsien juutalaisvainoja

Esinäytöksiä ”Kristalliyönä” tunnettu raakalaismainen verilöyly natsi-Saksassa kiihdytti maan juutalaisvainoja ja nosti juutalaisten sorron aivan käsittämättömän raakuuden tasolle.  Juutalaisiin kohdistunut brutaali fyysinen väkivalta, heidän omaisuuden tuhoaminen sekä pirullisesti organisoidut ryöstöt olivat pöyristyttäviä ihmisoikeuksien loukkauksia.  Päinvastoin, kuin usein on annettu ymmärtää, kristalliyö ei kuitenkaan ollut lajissaan ainoa suuri väkivalta-aalto 30-luvun natsi-Saksassa. Tätä ennen natsit olivat toteuttaneet kaksi […]

Kuvilla valehtelun taide 1. osa

Väärennetyt valokuvat loivat uutta totuutta Neuvostoliitossa    Valehtelu ja totuuden väärentäminen on ihmiselle tyypillinen käyttäytymismuoto.  Siitä on eräiden tutkijoiden mukaan viitteitä myös muilta eläinlajeilta.  Valehtelulla ihminen pyrkii yleensä saavuttamaan jotain tavoitteita, etuja ja hyvää itselleen.  Sen on myös keino hämätä lajitovereita ja saada heidät sulkemaan silmänsä epämiellyttäviltä asioilta ja hyväksymään paikkansa pitämättömiä.  Valehtelu on hyvin […]

Kuvilla valehtelun taide 2. osa

Väärennetyt valokuvat loivat uutta totuutta Neuvostoliitossa   Brittikirjailija George Orwell kirjoitti 40-luvun lopulla kirjan “Nineteen Eighty-Four”, joka on suomennettu nimellä ”1984”.  Kirja on kauhukuva totalitaristisesta yhteiskunnasta, jossa kansalaisten kontrolli ja henkilöpalvonta ovat viety äärimmilleen ja jossa ”totuusministeriö” muokkaa historiaa nykyisyyteen sopivaksi.  Kirjan päähenkilö on totuusministeriön työntekijä Winston Smith.  Kirja irvailee kaiken karmeuden keskellä kommunistista ja […]

Rotuteoriat ja fasismin valheet

  Moottorisahani laippa vääntyi kiperässä puunkaato tilanteessa pari-kolme kesää sitten.  Soittelin paikallisia liikkeitä ja yhdestä löytyi apu.  Ostin sahaani uuden laipan ja ajattelin lähteä jatkamaan keskeytynyttä työtäni.  Lähtö ei kuitenkaan onnistunut heti, koska kauppias katsoi tarpeelliseksi valistaa minua ”rodun heikkenemisestä” maahamme suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi.    Varoin visusti kommentoimatta herra kauppiaan puheita monestakin syystä.  Niistä tärkein oli […]

Solovetski – helvetti Vienanmeressä 1.

Solovetski, saariryhmä Vienanmeressä, tuli maailmalla tunnetuksi yhtenä neuvostovallan julmimpana rangaistuspaikkana. Sellaiseksi se perustettiin varsinaisesti vuonna 1923, mutta ensimmäiset punaisten asemiehet saapuivat saarille jo vuonna 1918.  He takavarikoivat osan luostarin ruokatavaroista. Vuonna 1920 saarelle saapui Tšekan täysivaltaisiksi edustaja Mihail Sergejevitš Kedrov.  Hänen toimialueenaan oli tuolloin Arkangeli, Vologda ja Solovetskin saaret. Kedrov lakkautti Solovetskin luostarin ja otti […]

Solovetski – helvetti Vienanmeressä 2

Neuvostoliiton poliittinen tilanne muuttui ratkaisevasti 1920-luvun loppua kohti edettäessä. Stalinin vaikutusvallan kasvaessa askel askeleelta nousi esille yhä useampia ”kansanvihollisiksi” nimettyjä ryhmiä, joista suurin osa rakentui Stalinin entisistä kilpailijoista kommunistisessa puolueessa tai tämän vihollisikseen kokemista henkilöistä.  Samaan aikaan tämän trendin kanssa ryhdyttiin maassa toteuttamaan suuria uudistuksia, mm. aloitettiin maatalouden kollektivisointi vuonna 1929.  Edelleenkin ”vanhaa ainesta”, eli […]

Työväenmuseon Werstaan näyttelyitä 2020

ETY:n historiakerho vieraili tiistaina 10.03.2020 Työväenmuseo Werstaalla. Varsinainen kohde oli näyttelyt ”Muistoja Finlaysonilta – tehdasalue 200 vuotta” ja ”Nimettömät 120 vuotta”.  Kumpikin näyttely liittyi saumattomasti edellisen historiakerhon teemaan Tampereen kutomateollisuudesta. Näiden kahden näyttelyn lisäksi oli mahdollisuus tutustua ”Vapauden museoon”, joka kertoo maamme itsenäisyyden ajan historiasta tavallisen kansan näkökulmasta. Kaikki kolme näyttelyä on tutustumisen arvoisia. Erityisesti […]