Viipuri, aikoinaan Suomen toiseksi suurin kaupunki, omasi maamme kaupungeista ehkä suurimman keskiaikaisen rakennuskannan ennen talvisotaa. Tämä piirre on vieläkin kaupungissa tunnistettavissa. Tosin kaksi Viipurin vanhimmista rakennuksista, Viipurin vanha tuomiokirkko ja Viipurin maaseurakunnan kirkko vaurioituivat pahasti Neuvostoliiton pommittaessa kaupunkia talvisodan aikana. Maaseurakunnan kirkko tuhoutui 10. helmikuuta 1940 tapahtuneessa pommituksessa niin, että jäljelle jäi rakennuksen suuri runko […]
Kategoria: Historiasta
Kuvernöörin murhayritys Viipurissa 1905
Maaliskuun 20. päivä 1905 noin kello 15 tunkeutui tuntematon pistoolilla varustautunut mies Viipurinläänin kuvernöörin virkahuoneeseen ja ampui kolme laukausta kuvernööri Nikolai Mjasojedovia kohti. Läninesittelijä Einar Wilen piti huoneessa parhaillaan omaa selostusta työlistalla olevasta asiasta. Sen keskeytti huoneeseen tunkeutunut outo henkilö. Nähdessään tulijan ja tämän esille ottaman aseen, kuvernööri Mjasojedov kohottautui ylös. Ovelta ammuttu ensimmäinen […]
Skandaali Peräpohjolssa. Osa 1
Kirkkoherran murhayritys Aalatorniossa 1909 Uudenvuoden aattoiltana 1909 Alatornion pappilassa tapahtunut kirkkoherra Gustaf Junneliuksen (1853-1911) murhayritys kuohutti paikkakuntalaisia, mutta paljastui hyvin pian skandaaliksi, joka herätti kiihkeää maanlaajuista huomiota ja pääsi lehtien otsikoihin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Tapaukseen sisältyi kaikki ne ainekset, jotka järkyttivät aikakauden moraalisia arvoja sekä herättivät suurta uteliaisuutta luokkarajat ylittävän kielletyn suhteen vuoksi. Viranomaiset […]
Skandaali Peräpohjolassa. Osa 2
Oikeudenkäynti Alatornion käräjillä Alatornion kirkkoherran Gustaf Junneliuksen murhayrityksen selvittely poiki sarjan oikeudenkäyntejä. Rikoksen tunnustanu Ruotsin kansalainen Johan Johansson ei kuitenkaan joutunut Suomessa oikeuden tuomittavaksi. Hänen oikeudenkäyntinsä tapahtui Haaparannassa. Murhayritys selvisi nopeasti ja sen johdosta se tuli pian myös käsittelyyn Alatornion käräjille. Siellä oikeutta käytiin rouva Alma Junneliusta vastaan. Rikosta koskeva oikeusrosessi alkoi kihlakunnanoikeuden istuntona […]
Skandaali Peräpohjolssa. Osa 3.
Jutun lopullinen ratkaisu Kirkkoherra Gustaf Junneliusta vasteen uudenvuoden aattoiltana 1909 tehty murhayritys, johon syyllisyytensä tunnustanut renki Johan Johansson tuomittiin Ruotsin kansalaisena Haaparannan käräjillä teosta vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Yllytyksestä ja huoruudesta syytettynä ollut kirkkoherran rouva vapautettiin Alatornion käräjillä syytteistä tekojen toteen näyttämättömyyden perusteella. Syyttäjänä toiminut nimismies Möller ilmoitti jo käräjillä tyytymättömyytensä kihlakunnanoikeuden ratkaisuun. […]
Veikko Puskala ja hänen puljunsa
Tietyt asiat, aiheet, henkilöt ja tapahtumat nousevat esiin aika ajoin. Ilmiöllä on kaksi puolta. Toinen ja hyväksyttävämpi on pitää historiaa kansakunnan muistissa. Se on vielä hyväksyttävämpi silloin, kun on esitettävissä jotain uutta, syventävää tietoa puheenaiheesta. Toinen näkökulma on puhtaasti rahaan liittyvä eli huomiota ja mielenkiintoa herättävät asiat kerrataan sen vuoksi, että niillä tehdään rahaa. Hyväksyttävä […]
Ottakaa varas kiinni!
Koneelleni pomppasi vappuna Facebookin tarjoama ”Todella tärkeä ilmoitus”. Jo lähtökohtaisesti epäilin ilmoituksen tärkeyttä, koska se oli viesti herralta nimeltään Sebastian Tynkkynen. Jos viestin tärkeys olikin postaajan nimen vuoksi vähintään epäilyttävä, sen törkeys oli sitäkin varmemmin taattu. Nimi Sebastian Tynkkynen oli siitä takuuna. Enkä tietysti erehtynytkään. Sebastian se siinä postaili aate- ja puoluetoverinsa Mestari Halla-ahon vappupuhetta. […]
Osa1. Vallankumouksen kehto yllätti bolsevikit
Tsaari Pietari Suuri perusti nimikkokaupunkinsa ja samalla maan uuden pääkaupunkin keskelle vanhaa suomalaisasutusta suuren Pohjan sodan aikana 1703. Alue, jolle ”Pohjolan Venetsia” syntyi oli tarkoitukseen kaikin puolin mahdottoman epäkäytännöllinen. Neuvostokirjailija Konstantin Paustovski luonneti tuota aluetta ”tsuhnasoiksi”, joka kuvasi hyvinkin seudun vetistä luonnetta. Keisari näki kuitenkin paikassa paljon hyviä puolia ja hänen käskyjään tietenkin toteltiin. Kaupunkia […]
Osa 2. Osapuolten uhoa ja taipumattomuutta
Maaliskuun 1 p:nä varhain aamulla pidettiin suuria kokouksia kaikilla laivoilla. Kokousten tuloksena oli vaatimus bolsevikkien yksinvallan lopettamisesta. Mutta päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaikka enemmistö sitä kannattikin. Kronstadtin tuolloisen varuskunnan määrän lienee ollut kaikkiaan noin 26 000 henkeä siviilitöissä olevat mukaan laskien. Jos kapinallisten oma arvio pitää paikkansa, aseelliseen kapinointiin ryhtyi noin 12 000 matruusia […]
Osa 3. Kapinan kukistuminen
Bolsevikkivallan kapinallisille esitetyt vaatimukset antautumista ja uhkailut eivät olleet johtaneet tuloksiin. Kapinan kestettyä kuusi vuorokautta Kronstadtin piiritysrengas oli saatu valmiiksi, kapinallisten yhteydet ulkopuolelle katkaistu ja tärkeimmät potentiaaliset uhkat mantereella poistettu. Bolsevikkien puolella oli erimielisyyttä kuitenkin siitä, oliko puna-armeijan kokoama asevoima vielä riittävä Kronstadtin valtaukseen. Maan vallanpitäjät kiirehtivät kapinan kukistamista. Pelättiin jään sulamista, joka oli enää […]