Ottakaa varas kiinni!

Koneelleni pomppasi vappuna Facebookin tarjoama ”Todella tärkeä ilmoitus”.  Jo lähtökohtaisesti epäilin ilmoituksen tärkeyttä, koska se oli viesti herralta nimeltään Sebastian Tynkkynen.  Jos viestin tärkeys olikin postaajan nimen vuoksi vähintään epäilyttävä, sen törkeys oli sitäkin varmemmin taattu.   Nimi Sebastian Tynkkynen oli siitä takuuna.  Enkä tietysti erehtynytkään. Sebastian se siinä postaili aate- ja puoluetoverinsa Mestari Halla-ahon vappupuhetta.  […]

Osa 4. Kapinan tilinpäätös

”Ennen sisäänkäyntiä vankilan vastaanottotilaan, aivan kadun varrella, seisoi kaksi merimiestä.  Heitä ympäröi kadettien rengas. Pidätettyjä oli kaikkiaan noin puolitoista sataa. Menossa oli Petropavlovsk-taistelulaivan pidätettyjen merimiesten vastaanotto ja rekisteröinti.  Valtava tšekisti pukeutuneena polvipitkään takkiin, ratsastushousuihin, erinomaisiin saappaisiin ja Kuban-lakkiin, torui viisittätoista kuulusteltavana olevaa merimiestä ratsupiiskaa heiluttaen.  Tšekistin sukunimi oli Kulikov, muistan sen hyvin.  Kulikov moitti merimiehiä […]

Osa 3. Kapinan kukistuminen

Bolsevikkivallan kapinallisille esitetyt vaatimukset antautumista ja uhkailut eivät olleet johtaneet tuloksiin.  Kapinan kestettyä kuusi vuorokautta Kronstadtin piiritysrengas oli saatu valmiiksi, kapinallisten yhteydet ulkopuolelle katkaistu ja tärkeimmät potentiaaliset uhkat mantereella poistettu.  Bolsevikkien puolella oli erimielisyyttä kuitenkin siitä, oliko puna-armeijan kokoama  asevoima vielä riittävä Kronstadtin valtaukseen.  Maan vallanpitäjät kiirehtivät kapinan kukistamista.  Pelättiin jään sulamista, joka oli enää […]

Osa1. Vallankumouksen kehto yllätti bolsevikit

Tsaari Pietari Suuri perusti nimikkokaupunkinsa ja samalla maan uuden pääkaupunkin keskelle vanhaa suomalaisasutusta suuren Pohjan sodan aikana 1703.  Alue, jolle ”Pohjolan Venetsia” syntyi oli tarkoitukseen kaikin puolin mahdottoman epäkäytännöllinen.  Neuvostokirjailija Konstantin Paustovski luonneti tuota aluetta ”tsuhnasoiksi”, joka kuvasi hyvinkin seudun vetistä luonnetta.  Keisari näki kuitenkin paikassa paljon hyviä puolia ja hänen käskyjään tietenkin toteltiin.  Kaupunkia […]

Loikka Rajajoen yli

Perheen kasvaessa, Mikko vakiintui Siestarjoelle ja ryhtyi urakoimaan.  Isäni kävi ensimmäiset kolme vuotta suomalaista alkeiskoulua läheisellä Lahden paikkakunnalla ja siirtyi sen jälkeen venäläisiin kouluihin. Perhe kasvoi, kun siihen syntyi vuonna 1909 tytär Ida, vuonna 1914, poika Pekka ja vuonna 1916 tytär Elsa.  Elämässä oli nousuja ja laskuja.  Paha  takaisku koettiin, kun Mikko loukkaantui pahasti räjähdysonnettomuudessa.  Ensimmäisen […]

Suomalainen Viipuri koulukaupunkina

Talvisodan syttyessä 30. marraskuuta 1939 Viipuri oli Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, elinvoimainen ja kaikin tavoin tulevaisuuteen ja kasvuun suuntautunut.  Se oli teollisuuskaupunki ja Uuraan syväsatamansa ansiosta myös merkittävä ulkomaanviennin keskus.  Viipurilla oli suuret ja kunniakkaat perinteet myös sivistyksen saralla, etenkin koulukaupunkina.  Viipuri oli vuosisatojen ajan ollut maamme ehkä kansainvälisin kaupunki ja kulttuurien risteyspaikka.  Moskovan ja […]

Historiallinen kuriositeettiko?

Mestari Jussi Halla-aho on ollut omalla tavallaan taitava sanankäyttäjä, joka on osannut piilottaa aatteellisen sielunelämänsä syvimmän olemuksen hienosti.  Hän ei ole langennut, useimpien aateveljiensä tapaan, käyttämään karkeampaa retoriikkaa, vaan vihjailujen ja kiertoilmauksien kautta pystynyt ilmaisemaan maailmankatsomuksensa ytimen.  Jossain yhteydessä mestari on kieltänyt olevansa äärioikeistolainen, mutta se ei ole todiste siitä, etteikö hän voisi olla fasisti.  […]

Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 2.

  Teos Villi itä tarkastelee suomalaisia ”heimosotia” jo lähtökohtaisesti toisella tavalla mitä perinteinen ”heimosotakirjallisuus”.  Sen konteksti on toinen ja sitoutunut tarkastelemaan näitä kahakoita suhteessa eurooppalaiseen vapaajoukkotoimintaan.  Rajaus on ehkä liiankin tarkkapiirteinen, koska se ajoittuu vuosiin 1918 – 1921.  Niinpä valkoisten kansalaissodan aikainen valtiorajat ylittävä retkeily mm. Petsamoon rajautuu pois.  Samoin viimeinen ”heimosota” ns. Itä-Karjalan ”kansannousu” […]

Jussi Niinistö heimohistorioitsijana

Lukiessani Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen  ”Villi itä” -kirjaa, muistelin muita ”heimosotiin” liittyviä lukemiani kirjoja.  Niistä palautui mieleen Jussi Niinistö teos  ”Heimosotien historia 1918 – 1922”.  Päätin lukea senkin, voidakseni vertailla erilaisia tulkintoja tästä yhdestä lähihistoriaamme kuuluvasta vaiheesta.  Ajatus oli hyvä, koska se selvensi etenkin  käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalainen historiatiede on kehittynyt.  Muuttunutta todellisuutta […]

Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 1.

Villi itä -kirja kertoo ”heimosotien” julmuuden ja turhuuden   Vuoden 2019 lopulla julkaistu Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen ”Villi itä Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921” on erinomainen tietokirja lähihistoriastamme, siis ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä aikakaudesta Euroopan pohjoiskulmilla.  Kirjan vahvuutena on vankka pitäytyminen historiatieteen objektiivisuusvaatimukseen.  Tuo pitäytyminen korostuu myös näkökulmien valinnassa.  Tärkein niistä on ”heimosodiksi” kutsuttujen […]