Yhteys Helvetin enkeleihin este poliisiksi

Isän jäsenyys torppasi poliisikoulutuksen

Ylen uutiskirje kertoi lauantaina marraskuun kuudes päivä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hylänneen poliisiammattikorkeakoulun oppilasvalinnasta tehdyn valituksen. Hylkäystä koskeneen valituksen syynä hakijan isän kuuluminen moottoripyöräjengi Helvetin enkeleihin.  Isän jäsenyyden rikolliskoplaksi katsotussa Helvetin enkeleissä todettiin heikentäneen hakijan luotettavuutta.  Päätös perustui suojelupoliisin tekemään selvitykseen.

Hallinto-oikeuden ja sitä ennen poliisiammattikorkeakoulun hallituksen tekemä päätös hakijan hylkäämisestä on monessakin suhteessa mielenkiintoinen.  Erityistä huomiota se herättää kahden näkökulman ristiriitaisuuden vuoksi.  Yhtäältä siinä kosketaan demokraattisen yhteiskunnan hyvin suojattuun yksilönvapauteen ja -oikeuksiin.  Toisaalta viranomaisnäkökulmasta asia voidaan nähdä monellakin tapaa perusteltuna riskinä poliisitoimen turvallisuudelle.

Facebookin kaikkien alojen asiantuntijat ottivat heti kylmiltään reippaasti kantaa tapaukseen.  Kuinkas muuten.  Mielipiteet näyttävät pääasiassa rajautuvan kahteen vastakkaiseen kantaan vieläpä melko kevyin perustein.  Hallinto-oikeuden päätöstä arvostelevat korostavat hylätyn hakijan oikeuksien loukkaamista, mutta eivät tunnista valinnan vahvistamiseen liittyviä vaaroja.  Tämä näkökulma on tietysti hyvä pitää esillä, etenkin koska vuosikymmeniä on poliisien valintaprosessiin kohdistunut perusteltu vahva epäilys poliittisista kriteereistä.  Aina 70-luvulta lähtien tehdyt poliisien äänestyskäyttäytymistutkimukset antavat selvän näytön valintojen lopputuloksen äärimmäisestä vinoutumisesta.

Nyt on kuitenkin kysymys eri asiasta ja paljolti siitä onko rikollisilla mahdollisuus soluttautua Suomen poliisiorganisaatioon.  Ulkomailta löytyy kyllä esimerkkejä rikollisten pyrkimyksistä soluttaa poliisi monellakin tapaa. Tämän onnistumiseen meillä liittyy paitsi varsinaisten operatiivisten uhkien lisäksi myös kaikkien kansalaisten oikeusturvaan liittyvä vaara.  Soluttautumisen onnistuessa, poliisin käytössä oleviin tietorekistereihin ja niiden dataan pääsy loisi uhkan kansalaisten tietoturvaa kohtaan.  Tämä muistissa pitäen, voi hyvinkin ymmärtää kuinka vaikean asian kanssa hallinto-oikeus on ollut ratkaisua pohtiessaan.

Hallinto-oikeuteen poliisikoulun hylkäyksestä valittanut hakija oli suorittanut vapaaehtoisena naisten asepalveluksen ja vapautunut siitä vänrikkinä hyvin arvosanoin.  Valitustaan hän perusteli sillä, että hän oli asunut jo muualla isänsä liittyessä järjestöön.  Siten hän ei ole elänyt isänsä vaikutuksen alaisena suhteessa Helvetin enkeleihin.  Aivan neitseellinen tuo suhde ei silti ole ollut, koska hakija oli vieraillut kahdesti Helvetin enkelien kesäjuhlissa.  Tässä voidaan jo nähdä varteen otettava epäilys, että suhde järjestöön on jotain muuta kuin mitä hakija antaa ymmärtää.  Saattaa olla, että juuri tämä on ollut se asia, joka hallinto-oikeuden vaa`assa oli ratkaiseva argumentti.

Omassa pohdinnassani olen kallistunut hallinto-oikeuden ratkaisun kannalle.  Olen toki tietoinen siitä, että päätös voidaan nähdä hakijan oikeuksia loukkaavana.  Toisaalta riskit yhteydestä rikollisjärjestöön ovat niin suuret, ettei niiden ottamiseen ole oikeutta.

Tapaus on mielestäni mielenkiintoinen siinäkin suhteessa, että se kertoo poliisikoulutukseen pyrkivien taustaselvittelyn tapahtuvan vasta hyväksymisen jälkeen. Tämä on tietysti oikea tapa hoitaa välttämätön asia.  Onkin mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko virkaatoimittavien poliisien äänestyskäyttäytymisessä tulevaisuudessa muutosta demokraattisen yhteiskunnan suuntaan.  Epäilyt oikeistomonopolin jatkumisesta ovat vahvat.

 

Reino Seppänen