Yhdysvallat on saanut uuden presidentin, järjestyksessä 46. Maailma voi huokaista helpotuksesta, koska presidentin nimi ei ole Donlad Trump vaan Joe Biden. Vaalit ovat demokratiassa se tärkein tapahtuma, koska niissä kansan tahto ilmaistaan. Demokratiahan tarkoittaa kirjaimellisesti kansanvaltaa, vaikka sitä on joskus vaikea ymmärtääkin. Yhdysvallat on valtava maa niin alueellisesti kuin ihmismäärältään. Maan mieltäminen on hyvin vaikeaa jo kulttuurien kirjon runsauden vuoksi. Se on vaikeaa myös maan valtiollisen rakenteen ja poliittisen järjestelmän koukeroisuuden takia. Noiden perusasioiden tietämättömyys on näkynyt myös meillä Suomessa vaaleista käydyssä keskustelussa. Suurelta osin kommentoinnit ovatkin pohjautuneet tietämättömyyteen ja vahvaan asenteellisuuteen.
Käytyä keskustelua seuratessa olen ymmärtänyt, että hyvin monella näyttää olleen käsitys, että maan vaalijärjestelmä ja vaalit olisivat kuta kuinkin samanlaiset mitä meillä Suomessa. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita. Maassa on 50 osavaltiota ja niissä kaikissa oma vaalilainsäädäntö, joka limittyy liittovaltion lainsäädäntöön enemmän tai vähemmän joustavasti. Jopa vaaliliput eivät ole samanlaisia kaikissa osavaltioissa. Vaaleissa myös äänestetään montaa muuta asiaa samalla vaalilipulla kuin presidenttiä. Kas tässä yksi syy siihen, miksi vaalituloksen selviäminen kestää kauemmin kuin meillä. Ja miksi kaikki annetut äänet tulisi todellakin laskea mm. muiden valintojen vuoksi.
Huvittavaa on ollut lukea mm. somessa kiukutteluja laskennan hitaudesta. Yhdysvalloissa se harvoin on viety loppuun muutamassa päivässä, vaikka itse presidentin vaali onkin voinut ratketa nopeastikin. Toinen merkittävä syy laskennan hitauteen on ollut näiden vaalien saama suosio. Ääniä annettiin ennätysmäinen määrä ja etenkin postiäänien määrä oli valtava koronapandemian vuoksi. Tämän varaan presidentti Donald Trump rakensi jo etukäteen umpikieron strategiansa mahdollisen tappion tullessa. Republikaanien vaalimatemaatikot osasivat näet ennustaa vaikeuksia, kun gallupit osoittivat, että Trumpille tulee ongelmia säilyttää asemat niissä osavaltioissa, joiden valitsijamiehet olivat valittu vuoden 2016 vaaleissa hyvin pienillä marginaaleilla.
Trump onnistui voittamaan vuoden 2016 vaaleissa maan koillisosan ns. sinisen vyöhykkeen neljä perinteisesti demokraateille menneet neljä osavaltiota Wisconsinin, Michiganin, Ohion ja Pennsylvanian. Näistä ainoastaan Ohio säilyi Trumpin leirillä nyt näissä vaaleissa. Ratkaisevaa oli tietysti Pennsylvanian siirtyminen Bidenin taakse. Kyseistä osavaltiorypästä kutsutaan myös ”ruostevyöhykkeeksi” (Rust Belt), mikä viittaa alueen vanhaan teolliseen ja kaivostoimintaan perustuvan tuotannon romahdukseen. Nyt tältä vyöhykkeeltä kertyi Bidenin pottiin 46 valitsijamiestä, jotka jäivät Hilary Clintonilta saamatta. Läheiset Minnesota ja Illinois olivat Clintonin tukialuetta ja nytkin niistä kertyi 30 valitsijamiestä Bidenille.
Uuden Englannin lukuisat pienet osavaltiot ovat olleet perinteisesti demokraattien vahvaa aluetta ja sellaisina ne nytkin säilyivät. Virginia säilyi myös demokraateilla. Etelässä Georgia on siirtymässä Bidenille. Lännessä demokraatit pitivät asemansa ja näyttävät ottavan Arizonan 11 valitsijamiestä. Bidenin voiton takana on siis muutaman ns. vaa’ankieliosavaltion siirtyminen demokraateille. Tähän perustui myös oma laskelmani, jonka takana taas oli useat galluptutkimukset. Vaikka kyse ei ole mistään avaruustieteestä, hämmästyttävän moni ”asiantuntija” oli huuli pyöreänä, kun Trumpin kannatusluvut alkuvaiheissa näyttivät hänen muka tekevän taas uuden ”yllätyksen”. Oli myös oikeita asiantuntijoita, jotka tiesivät vanhojen vaalien perusteella suurten kaupunkien äänestystulosten vasta antavan lopullisen totuuden.
Mielenkiintoinen episodi oli presidentti Trumpin vaatimus keskeyttää ääntenlasku muka vaalivilpin takia. Jostain syystä moni järkeväkin ihminen yhtyi tähän vaatimukseen mm. somessa, vaikka asia ei kuulunut tuon taivaallista meille suomalaisille. Tuo vaatimus osoitti pikemmin jonkinlaista ymmärrystä tai ns. lukkarinrakkautta Trumpia kohtaan, vaikka vaatimus demokratian prinsiippien kannalta oli pöyristyttävä. Täysin laillisesti annettuja ääniä ei olisi muka saanut laskea!
Donald Trumpin kokema vaalitappio on yksinomaa hänen itsensä syy. Melkoinen saavutus maassa, jossa presidentin uudelleen valinta on liki sääntö eikä poikkeus. Tuolla narsistisella öykkärillä ei ollut minkäänlaista poliittista pelisilmää itsellään ja hyvän sellaiset omaavat hän karkotti läheisyydestään. Trumpin tappion siemenet kylvettiin hänen törkeällä käytöksellään naisia ja vähemmistöjä kohtaan. Missään vaiheessa hän ei edes näyttänyt yrittävän toimia oikean valtionpäämiehen lailla ja aiheutti maalleen merkittävää vahinkoa mm. ulkopoliittisissa ja kauppasuhteissa. Yhden merkittävän ja Yhdysvaltoihin liittyvän saavutuksen hän kuitenkin sillä alueella saavutti. Maa ei hänen kaudellaan käynyt ainoatakaan uutta sotaa! Teko, johon yksikään presidentti ei ole kyennyt noin 120 vuoteen (arvio, joten aika saattaa olla jopa pidempikin).
Millainen presidentti Joe Binden tulee olemaan, sen näyttää aika. Jos arvata saa, maa palanneen paljolti vanhoille uomille, joka maailmanrauhan ja maailman ihmisoikeuksien kannalta ei välttämättä merkitse hyvää, vaikka monet ennustajaeukot ja -ukot, joita myös asiantuntijoiksi kutsutaan, aivan muuta sanovat.
Reino Seppänen