Tsaari Pietari Suuri perusti nimikkokaupunkinsa ja samalla maan uuden pääkaupunkin keskelle vanhaa suomalaisasutusta suuren Pohjan sodan aikana 1703. Alue, jolle ”Pohjolan Venetsia” syntyi oli tarkoitukseen kaikin puolin mahdottoman epäkäytännöllinen. Neuvostokirjailija Konstantin Paustovski luonneti tuota aluetta ”tsuhnasoiksi”, joka kuvasi hyvinkin seudun vetistä luonnetta. Keisari näki kuitenkin paikassa paljon hyviä puolia ja hänen käskyjään tietenkin toteltiin. Kaupunkia […]
Maaliskuun 1 p:nä varhain aamulla pidettiin suuria kokouksia kaikilla laivoilla. Kokousten tuloksena oli vaatimus bolsevikkien yksinvallan lopettamisesta. Mutta päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaikka enemmistö sitä kannattikin. Kronstadtin tuolloisen varuskunnan määrän lienee ollut kaikkiaan noin 26 000 henkeä siviilitöissä olevat mukaan laskien. Jos kapinallisten oma arvio pitää paikkansa, aseelliseen kapinointiin ryhtyi noin 12 000 matruusia […]
Bolsevikkivallan kapinallisille esitetyt vaatimukset antautumista ja uhkailut eivät olleet johtaneet tuloksiin. Kapinan kestettyä kuusi vuorokautta Kronstadtin piiritysrengas oli saatu valmiiksi, kapinallisten yhteydet ulkopuolelle katkaistu ja tärkeimmät potentiaaliset uhkat mantereella poistettu. Bolsevikkien puolella oli erimielisyyttä kuitenkin siitä, oliko puna-armeijan kokoama asevoima vielä riittävä Kronstadtin valtaukseen. Maan vallanpitäjät kiirehtivät kapinan kukistamista. Pelättiin jään sulamista, joka oli enää […]
”Ennen sisäänkäyntiä vankilan vastaanottotilaan, aivan kadun varrella, seisoi kaksi merimiestä. Heitä ympäröi kadettien rengas. Pidätettyjä oli kaikkiaan noin puolitoista sataa. Menossa oli Petropavlovsk-taistelulaivan pidätettyjen merimiesten vastaanotto ja rekisteröinti. Valtava tšekisti pukeutuneena polvipitkään takkiin, ratsastushousuihin, erinomaisiin saappaisiin ja Kuban-lakkiin, torui viisittätoista kuulusteltavana olevaa merimiestä ratsupiiskaa heiluttaen. Tšekistin sukunimi oli Kulikov, muistan sen hyvin. Kulikov moitti merimiehiä […]
Perheen kasvaessa, Mikko vakiintui Siestarjoelle ja ryhtyi urakoimaan. Isäni kävi ensimmäiset kolme vuotta suomalaista alkeiskoulua läheisellä Lahden paikkakunnalla ja siirtyi sen jälkeen venäläisiin kouluihin. Perhe kasvoi, kun siihen syntyi vuonna 1909 tytär Ida, vuonna 1914, poika Pekka ja vuonna 1916 tytär Elsa. Elämässä oli nousuja ja laskuja. Paha takaisku koettiin, kun Mikko loukkaantui pahasti räjähdysonnettomuudessa. Ensimmäisen […]
