Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 1.

Villi itä -kirja kertoo ”heimosotien” julmuuden ja turhuuden   Vuoden 2019 lopulla julkaistu Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen ”Villi itä Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921” on erinomainen tietokirja lähihistoriastamme, siis ensimmäisen maailmansodan jälkeisestä aikakaudesta Euroopan pohjoiskulmilla.  Kirjan vahvuutena on vankka pitäytyminen historiatieteen objektiivisuusvaatimukseen.  Tuo pitäytyminen korostuu myös näkökulmien valinnassa.  Tärkein niistä on ”heimosodiksi” kutsuttujen […]

Suomen lähihistorian päivitystä. Osa 2.

Teos Villi itä tarkastelee suomalaisia ”heimosotia” jo lähtökohtaisesti toisella tavalla mitä perinteinen ”heimosotakirjallisuus”.  Sen konteksti on toinen ja sitoutunut tarkastelemaan näitä kahakoita suhteessa eurooppalaiseen vapaajoukkotoimintaan.  Rajaus on ehkä liiankin tarkkapiirteinen, koska se ajoittuu vuosiin 1918 – 1921.  Niinpä valkoisten kansalaissodan aikainen valtiorajat ylittävä retkeily mm. Petsamoon rajautuu pois.  Samoin viimeinen ”heimosota” ns. Itä-Karjalan ”kansannousu” kuitataan […]

Jussi Niinistö heimohistorioitsijana

Lukiessani Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen  ”Villi itä” -kirjaa, muistelin muita ”heimosotiin” liittyviä lukemiani kirjoja.  Niistä palautui mieleen Jussi Niinistö teos  ”Heimosotien historia 1918 – 1922”.  Päätin lukea senkin, voidakseni vertailla erilaisia tulkintoja tästä yhdestä lähihistoriaamme kuuluvasta vaiheesta.  Ajatus oli hyvä, koska se selvensi etenkin  käsitystä siitä, mihin suuntaan suomalainen historiatiede on kehittynyt.  Muuttunutta todellisuutta […]