Orpon hallitus kulkee katastorfista toiseen. Orpo munaa itsensä ja munaa maansa. Se ei tunnu pöllöpäätä haittaavan. Hän lukee sokeasti EK:n ja Suomen Yrittäjien ”tiekarttaa” eikä ymmärrä mitä ymmärillä oikeasti tapahtuu. Maa on jakautumassa kahtia ja palaamassa talvisotaa edeltävään aikaan. Mutta ei tässä vielä kaikki, kuten markkinamiehet sanovat.
Suomen julkisuuskuva maailmalla on jo aiemmin ollut tyystin jotain muuta kuin mitä meille yritetään syöttää Mediapoolin ohjaamalla propagandalla. Nyt sinimustan hallituksemme porsastelut ovat kiinnittäneet ikävää huomiota jo Euroopan parlamentissa. Eikä vain siellä. Pohjoismaissa ainakin ammattiyhdistysväki hämmästelee sitä, mitä törkeyksiä Suomen sinimustahallitus tekee heihin vetoamalla.
Orpo vähätteli tuota episodia tapansa mukaan. Kannattaako niin tosiaan tehdä? Ylen toimittaja, ehkä Ylen johdon ohjeistamana, vihjaili kritiikin tulleen parlamentin eräänlaiselta ”äärilaidalta”. Enpä tiedä, voidaanko S&D-ryhmän ja parlamentin vasemmistoryhmää parhaiten kuvailla juuri tuolla määritteellä. Orpon kommentointi asiaan oli olankohautus, mikä kertoi, ettei pääministerimme ymmärrä tekemisiään.
Tosiasia on, ettei Orpo pysty sanomisillaan poistamaan hänen hallituksensa ministereiksi ja eduskunnan puhemieheksi nostamien persujen sysimustaa mainetta. Etenkin, kun nämä jatkavat vanhalla linjalla äärioikeistolaisia aivopieruja päästellen. Kyllä Orpo on nyt plaseerannut yhteisen isänmaamme Euroopan kartettujen maiden joukkoon. Sen torajyväsatoa korjataan vielä pitkään.
Mainehaitta on suuri paitsi poliittisesti niin kansainvälisen kaupan kannalta. Pohjoismaisten suhteiden kannalta se on suorastaan tuhoisa. Eikä vähiten siksi, että EK:n halua noudattaen murskataan hyvinvointivaltion sosiaalisektoria ja valheellisilla argumentoinnilla hyökätään ammattiyhdistyksien lakko-oikeuksien kimppuun.
Tämänkertainen paha moka johtui siitä, ettei Orpon kauko-ohjaukseen oltu ohjelmoitu oikeaa reagointitapaa kritiikkiin EU-parlamentissa. Se taas tapahtui, koska EK:ssa ei enää ole politiikkaa ymmärtäviä johtajia, vaan näitä Hankkenin ja Nalle Wahlrosin opetuslapsia. Heidän toimintatapa perustuu gangstereiden ja mafioosojen menetelmiin eli niihin opittuihin hyviin kikkoihin malliin ”Minulla on ehdotus, josta et voi kieltäytyä”. Nyt on mennyt hämmästyksen sormi ihmetyksen pyllyyn, kun on löytynytkin kieltäytyjiä.