Tässä sitä taas huokailen hokemalla: ”Mitä minä sanoin!” On ikävää olla oikeassa ikävissä asioissa. Syy huokaukseeni on se, että Venäjän marsalkat ja kenraalit ovat vetäneet teräsholveistaan toimintasuunnitelmansa esiin ja niistä on valittu parhaiten nykytilanteen skenaarioon sopiva. Sen mukaan tankit ja spetnatsit, erikoisjoukot, valtaavat nyt Krimin niemimaata.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja on Hesarin mukaan todennut tilanteen olevan ”erittäin huolestuttava”. Hienoa, että Tuomioja on sen nyt vihdoin huomannut! Minusta tilanne on ollut huolestuttava jo vuosia. Sitä se on ollut EU:n omasta syystä, sen aggressiivisen itälaajentumisen takia, joka nyt on edennyt Venäjän ulko-ovelle asti. EU on työntynyt kohti Venäjän sydänmaita kuin 72 vuotta sitten natsien panssarikiilat.
Tuomiojan yksisilmäisyys on hämmentävää. Hän ei kokenut tilannetta huolestuttavaksi, kun osin EU:n rohkaisemat voimat melskasivat Kiovassa. Se ei ollut huolestuttava silloinkaan, kun Ukrainassa syrjäytettiin vastoin EU:n kätilöimää sopimusta rosvopäällikkö Viktor Janukovits presidentin paikalta. Janukovits oli valittu toimeen EU:n hyväksymien vaalitulosten perusteella ja oli myös ulkovaltoujen tunnustama maanpäämies. Siitä huolimatta ulkoisia voimia oli avustamassa kyseistä vallankaappausoperaatiota ja jos yhtään olen oikeassa niin tapahtumat on luonnosteltu paljon lännempänä. Kädenjälki, kun on maailmalta vähän liiankin tuttu.
Euroopan valtamedia on lietsonut hurmosta ja hysteriaa Ukrainan tapahtumien ympärillä. Ne ovat sitä ”hyvää” väkivaltaa ja ”hyvää kumousta”, jonka jokaisen hyvän ihmisen tulisi mukisematta hyväksyä. Kuitenkin, tapahtumat Kiovassa ja Ukrainassa eivät ole niin spontaaneja, mitä EU-eliitti ja EU-maiden valtaeliitit sekä valtamedia antavat ymmärtää. Ne ovat osa suurta näytelmää, jonka kannustimena on länsimaiden himo päästä paitsi Ukrainan niin myös muiden entisten, suurten neuvostotasavaltojen rikkauksien hallintaan. Kas, siinä teille se Vapaudelle lepattavan lännen sydämen oikea syke. Ahneuden ja rahan syke.
EU-eliitti ja valtamedia ovat sysänneet konfliktista kaiken syyn ja vastuun näytelmän roistoille, Janukovitsin klikille Ukrainassa ja Vladimir Putinin johtamalle Venäjälle. He ovat helppoja maalitauluja, koska kenenkään oikean demokraatin sympatiat tuskin ovat kyseisten henkilöiden ja heidän edustamien voimien takana. Mutta entä sitten? Putin ja hänen johtama Venäjä ovat reaalisia voimia, jotka on otettava huomioon EU:n ja Naton omia skenaarioita laadittaessa. Venäjällä on omat intressinsä ja ennen kaikkea voimaa vaalia niitä. On ikävä, jos tämä kansainvälisen politiikan perustotuus on haluttu EU-eliitin taholta unohtaa ja lähteä edesvastuuttoman seikkailupolitiikan tielle.
Kun aikoinaan EU:a perustettiin ja siä markkinoitiin mm. meillä Suomessa, yksi kaunis argumentti oli, ”ettei koskaan enää sotaa Euroopassa”. Nyt mahdollisuus siihen on tosi lähellä. Kiitos USA:n, EU:n ja Naton sekä niiden aggressiivisen laajentumispolitiikan, jonka maksumiehiin Suomikin kuuluu.
Reino Seppänen 02.03.2014