Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen lopputulos oli juuri se, minkä olin arvellut loputuloksen olevankin neljän eniten ääniä saaneiden osalta. En siis jännitellyt tulosta ja tuloksien seuraaminen jäi kahteen tapaukseen eli siihen, kun ennakkoäänien jakautuminen selvisi ja kun äänistä oli laskettu 100%. Rakas taistelutoverini löysi kuitenkin tästä spektaakkelista mitä mielenkiintoisempia näkökohtia. Hänen oli valitettavasti käytävä ne kertomassa minullekin naapurihuoneeseen, jossa yritin saada aikaan maailmanhistoriaa mullistavaa tekstiä vanhan kotiseutuni pienviljelijäyhdistyksen maineekkaasta historiasta.
Vaalien tulos juontuu jo kahden vuoden taakse, jolloin kaukaa viisaat ja juonikkaat tahot, joilta ei rahaakaan puutu, päättivät rakentaa asetelman näihin vaaleihin nyt toiselle kierrokselle ”päässeistä” henkilöistä. Heitä sitten pidettiin esillä valtamedian koko voimalla. Tästä olen kertonut täällä netissäkin monen moneen kertaan, joten minulle lopputuloksessa ei ollut mitään jännitettävää. Oleellista näissä vaaleissa oli aidon vaihtoehdon puuttuminen. Nyt oli tarjolla yhdeksän erilaista nato-ihmistä eritasoisilla militaristisilla virityksillä. Vallanpitäjille oli tärkeää estää, ettei vaaleista tulisi pienintäkään mahdollisuutta äänestää Natosta. Se äänestyshän oli ulkoistettu 3000 valioyksilölle jo taannoin.
Mutta demokratia silti pelaa. Valinnanvaraa toki on. Nyt meillä on mahdollisuus valita valtion päämieheksi hetero- tahi homo-natomies. Toinen on heistä täysin rähmällään Valkoisen talon ja Pentaconin edessä, toinen vain kontallaan. No, minä valitsen sen kolmannen vaihtoehdon, vittuilun ja äänestämättä jättämisen. Siinä taitaa tulla valituksi samalla Supon sellit ja turvasäilö, kun Suuri pyörä pärähtää päälle. Niinhän se meni edellisen valtiollisen rakkauden eli liittoutumisen natsi-Saksan kanssa.
Olin lopputuloksesta niin varma, että suostuin rikkomaan vanhaa hyvää periaatettani, etten harrasta uhkapelejä. Löin näet vetoa siitä, ettei mies, jota ei saa sanoa fasistiksi ilman poliisikuulusteluihin joutumatta, tule pääsemään toiselle kierrokselle. Ei siis päässyt ja nyt olen siis vähän varakkaampi mitä edellisenä päivänä.
Nämä presidentinvaalit ovat minun osalta nyt taputeltu. En enää käytä niihin aikaani, rahasta nyt puhumatta. Sen verran kuitenkin ennakoin tulevaa rohkeasti, että liitän artikkelikuvaksi otoksen tulevasta tasavallan toimitusjohtajasta. Se kertoo kaiken oleellisen uuden presidenttimme impulssiivisesta luonteesta ja siitä arvokkuudesta, joka viran uuteen protokollaan tulee kuulumaan. Hän on paitsi rähmällään amerikkalaisen imperialismin edessä niin myös aina valmis näyttämään presidentillisyytensä sopivissa tilanteissa.
Ehkäpä tulemme näkemään seuraavän kuuden vuoden aikana miten Alex työntää päänsä jossakin Lions clubin tai vapaamuurareiden kissanristiäisissä tarjolla olevasta aukosta sisään ja häntä saa heittää kermakakuilla. Ei ilmaiseksi, mutta halvalla. Se on hyvin amerikkalaista ja rentoa. Coolia. Helpottanee kansalaistemme ahdistusta tilanteissa, joita liittolaisemme auttaminen tuo niissä kansainvälisissä kriiseissä, joita väistämättä syntyy vapauden ja demokratian soihdun viemisissä pimeydessä vaeltaville pakanakansoille.
