Olen onnellinen viskipullon omistaja. Voitin näet pienen vedon, vaikka periaatteesta en lyö vetoja enkä pelaa rahapelejä. Joskus pitää periaatteidenkin joustaa, kun oikein kova paikka tulee. Nyt tuli, kun porvariystäväni väitti SDP:n olevan ”auringonlaskun puolue”, jonka kannatus ei tule enää nousemaan yksissäkään gallupeissa, vaaleista nyt puhumattakaan. ”Vähän luuli kumihuuli”, hoki tässä taannoin eräs sukulaistenava. Totta poika pakisi. Demareiden kannatus nousi liki prosenttiyksikön.
Demareiden viimeisessä Ylen mielipidetiedustelussa saama liki prosenttiyksikön kannatuksen lisäys on aiheuttanut pahan shokin porvarileirissä. Kyseisen lauman EK-väestä, talousjohtajista ja kaikenkarvaisista vapamuurareista koostunut staabi on hermostunut pahan kerran. Tämä näkyi mm. viime sunnuntain Aamulehdestä, jossa koko pääkirjoitussivu oli valjastettu sosiaalidemokraattien mollaamiseen. Kirjoittajien tuskanparahdukset paljastivat sen, että nyt sillä suunnalla on lirahtanut hätäpissat housuihin pelkästä järkytyksestä.
Tuskin kertaakaan aiemmin en ole nauranut niin makeasti demarivihaaja Riitta Järventietä lukiessani kuin viime sunnuntaina. Koko juttu oli mitä ilmeisemmin kirjoitettu suuressa tuunekuohussa tai kovan paineen alla. Muuten moinen epäloogisuus niin hyvän toimittajan jäljiltä tuskin olisi mahdollista.
Järventien jutun ydin oli se, etteivät demarit asetu porvarillisen talouspolitiikan takuumiehiksi. Tätä ”demarien tyhmyyttä” arvoisa toimittaja puolustelee Hannu Jouhkin pamfletilla ja Juhani Vartiaisen lehtihaastattelulla. Kyseiset herrat ovat ilmeisesti ainoan oikean tiedon omistajia eikä maailmassa voi olla kuin vain yksi oikea talouspolitiikka: Se jota porvarit, etenkin nyt Ruotsissa, toteuttavat.
Mutta hetkinen! Suomi elää edelleenkin historiansa varakkainta vaihettaan. Miksi meillä ei olisi muka nyt varaa korottaa toimeentulotukea, alimpia päivärahoja ja eläkkeitä? Varaa olisi kuitenkin antaa puolentoista miljardin verohelpotukset yrityksille ja pienentää rikkaiden veroja. Kumpikin tosin tapahtuisi siirtämällä verotaakka alv:n kautta köyhempien maksettavaksi. Siis kokoomuksen ja Kataisen mukaan. Se on siis porvareiden linja. Sen linjan takana on koko Kelmien kerho. Tuon kerhon ulvonta alkaa heti, kun staabi siitä käskyn antaa.
Riitta Järventie viittasi Ruotsiin. Niinpä viittan minäkin toteamalla edesmenneen Olof Palmen viisauden: ”Politiikka on tahdon asia”. Meidän demarien tahto ei ole kansan jakaminen kahtia vanhakantaisen luokkayhteiskunnan tapaan. Politiikka jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät ei voi olla sosiaalidemokraattista politiikkaa. Meidän tehtävänä on puolustaa pieni- ja keskituloisia, sopi se sitten porvari-staabin ja sen asiapoikien ynnä –tyttöjen pirtaan tahi ei.