Tämän vuoden vappua vietämme meidän sosialidemokraattien leirissä apeissa tunnelmissa. Takana on eduskuntavaalit, joissa tuli turpiin kunnolla. Uusi eduskuntaryhmämme on kahdeksan paikkaa edellistä pienempi. Se merkitsee sitä, että edessä ovat kovat ajat. Kovat ne tulevat olemaan palkansaajille, eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille ja kaikille heikommassa asemassa oleville. Uho porvarileirissä on ollut suurta, vaikka maamme uusliberalistien kaavailut eivät nappiin osuneetkaan. Erityisen kirvelevä heiille oli kokoomuksen tappio, toki odotettu sellainen.
Täällä Pirkanmaalla asemat onnistuttiin säilyttämään, vaikka asetettu tavoite, yksi lisäpaikka, ei ollut lähelläkään toteutua. Mutta erehtyvätpä ne muutkin, jopa nämä oman häntänsä nostajat. Minua huvitti, kun ennen vaaleja Olli Ainola, Ylen entinen televisiouutisten taloustoimituksen päällikkö, kertoi kaikella sillä tietämyksellä, jota hänellä ei ollut, että Pirkanmaalla eduskunnasta putoaa pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Gustafsson. Sanoin jo heti tuolloin, että ei varmasti putoa. Eikä muuten pudonnut.
Ainola ei ollut ainoa porvarillinen agitaattori, joka ammattietiikkansa unohtaen teki olan takaa vaalityötä EK:n tavoitteiden toteuttamiseksi. Maahan haluttiin eduskunta, joka tulisi viemään läpi Esko Aholta ja Iiro Viinaselta kesken jääneen työreformin. Ja sellaisen eduskunnan kansa näyttää itselleen äänestäneenkin. Palatessani tässä taannoin isänmaahan Budapestiin tekemältämme matkalta kuulin tuoreeltaan vahvasti perustellun arvion siitä, että maahan puuhataan porvarillista hallitusta. Itse kyllä toivon hallitukseen demareita. Jos toiveeni ei toteudu, on mielenkiintoista nähdä, miten Juha Sipilä plokkaa SDP:n ulos kuvioista.
EK ja Suomen yrittäjät Järjentauksineen ovat valmistelleet pitkään uutta työreformia. Sitä lienee tarkoitus viedä eteenpäin tämän yhteiskuntasopimus-projektin varjolla. Katselin hieman huvittuneena tässä hiljan TV-uutisista, miten Sipilän kutsumana pitkän pöydän ympärille kokoontui työmarkkinajohtajat, joiden joukkoon oli nyt poikkeuksellisesti päässyt nämä seuraan jo pitkään hingunneet yrittäjäjärjestöjen johtajat. Siis he, jotka eivät tunnetusti allekirjoittele työehtosopimuksia. Siellä näkyi istuvan Rukan hankien hiihtäjä-mietiskelijä Esko Aho, rinnan maalaisliittolaiseksi muuttuneen Anne Bernerin kanssa. Tiedättehän tämän äärimmäistä uusliberalismia edustavan Golgatan-Olgan, joka raakaa imagoaan, ilmeisesti konsulttien suosituksesta, on lieventänyt Lastenklinikan kummin roolissa. Huh-huh!
Rohkeus porvarileirissä on lisääntynyt, kun kepun voiton ovat omineet itselleen niin seitsemän paikkaa menettänyt kokoomus kuin yhden paikan tappion kärsineet perussuomalaiset. Tulevaa esimakua kansan kyykyttämisestä olemme saaneet, kun perussuomalaisten kansanedustajat Ismo Soukola ja keskustan Sirkka-Liisa Anttila ilmoittivat halunsa torjua nollatuntisopimusten kieltämisen. Nollasopimusten kieltoa juuri nyt ovat ammattiyhdistysaktiivit voimakkasti ajaneet. Palkansaajapuolueeksi julistautuneet perussuomalaiset ovat näyttäneet asiassa oikean karvansa. Mitä mahtaa tuumia Mäntä lahja isänmaalle, tämä Matti Putkonen, jonka aikoinaan ruokki rahoillaan pulskaan kuntoon suomalainen ammattiyhdistyväki.
Kuten tunnettua nollatuntisopimuksessa ei sovita minkäänlaista vähimmäistyöaikaa. Siinä työnantaja ei sitoudu mihinkään, vaan tarjoaa työtä halunsa mukaan. Toisaalta taas työntekijä on sidottu sopimuksen kautta työnantajaan ja pakotettu ottamaan vastaan työtä vaadittaessa. Tosiasiassa kyse ei edes ole oikeasta sopimuksesta, jossa tasavertaiset sopimuspuolet tekisivät toisiaan velvoittavia sitoumuksia. Juuri tätä yksipuolista saneluvaltaa ollaan nyt ajamassa muuhunkin työmarkkinasopimiseen. Sitä tarkoittaa myös ”paikallinen sopiminen”, jolla pyritään estään palkansaajapuolen ainoan vahvuuden, joukkovoiman käyttö. Tulee vain mieleen, että ymmrsivätkö perussuomalaisia, keskustaa ja muita porvarivoimia äänestäneet ampuvansa äänestylipulla itseään polveen? Tuskinpa.
Reino Seppänen 30.04. 2015
PS
Nollatuntisopimusten kieltämiseksi onkäynnistetty kampaja, jossa tätä kirjoitettaessa oli jo 41 184 kannatusilmoitusta. Nimiä on kerätty mm. ovelta ovelle kampanjalla. Tammikuussa avatun kansalaisaloiteen voi allekirjoittaa myös netissä osoitteessa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1065