Bond, James Bond nauttii vodkamartininsa aina sekoitettuna, ei ravistettuna. James Bondin ei nyt kannattaisi tulla Tampereelle, mikäli aikoo juoda martininsa hienossa autossaan toivomallaan tavalla. Juoma näet tulee taatustiTampereen kaduilla ravistetuksi. Vieläpä helvetin tehokkaasti.
Olen kertonut aikaisemminkin, kuinka perheemme muutettua Helsingistä Tampereelle 1983, tuli selvänä erona havaittua kaksi asiaa: Tampereen Helsinkiä ystävällisemmät julkisen liikenteen kuskit ja Helsinkiä äärettömän huonommin hoidetut kadut. Etenkin talvisin.
Tätä katujen huonon hoidon perinnettä Tampereella on osattu vaalia siis jo yli 35 vuotta. Se, että huonoja perinteitä osataan vaalia kaupungissamme, on myös perinne. Muun perinteen vaaliminen onkin sitten jo olemattomampaa, moukkia kun ollaan. Asian voi havainnoida Tampereen katukuvaa katsellessa. Vanhat arvotalot ja asuinmiljööt on osattu tehokkaasti hävittää grynderien rahansaalistuksen tieltä.
Palasimme mamman kanssa kauppareissultamme Hervantaan tänään (lauantai 09.02. 2019) ja totesimme, että tilanne on ennallaan. Olemme jo yli kaksi viikkoa autolla ajaessamme täristelleet uskomattoman muhkuraisilla kotikaupunkimme kaduilla peläten automme kunnon ja omankin terveytemme puolesta. Onneksi meillä on vielä omat hammpaat. Jos sattuisi olemaan tekarit, niiden kalinassa olisi pystynyt tanssimaan vaikka flamencoa.
Valitukseni kaupungin katujen huonosta, anteeksi – helvetin huonosta – hoidosta on jokavuotista. Sekin siis perinne. Ja samanlainen perinne on, että mitään muutosta ei ole tapahtunut. Nyt tuli ilmaistua asia väärin: Kyllä muutosta on tapahtunut paljonkin, aivan liian paljon, mutta vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Sanonta ”on kuin ajaisi perunapellolla” ei näet enää pidä paikkaansa. Ainakin meidän perunamaalla ajo olisi tasaisempaa.
Ainoa selitys tähän kuntalaisten äärettömän huonoon kohteluun on se ainainen rahanpuute. On kuulemma aina tärkeämpiäkin rahareikiä. Kyse on kuitenkin siitä, mitä asioita kaupungissa priorisoidaan. Laitetaanko pääpaino kaupunkilaisten hyvinvointiin vai mahtailuun ja näyttävyyteen – uusliberalistiseen rahan kosiskeluun.
Edellisten kunnallisvaalien jälkeen peliasetelmat kaupungissa muuttuivat. Hyväuskoisena hölmänä oletin jotain myönteistä muutosta tapahtuvaksi pitkään vallinneessa tamperelaisessa suuruudenhulluudessa ja uusliberalistisessa uhossa. Vaan väärin luuli kumihuuli. Meno tuli vain hurjemmaksi hänen jalosukuisuutensa Lauri Lylyn pormestaroidessa kaupunkia.
Uusliberalismille niin tyypillinen asuntokupla näyttää olevan vaiheessaan. Uutta rakennuskantaa nousee kuin sieniä sateella. Kaiken lisäksi nyt puuhatan ”pikku Manhattania” ratapihan päälle kalliin suunnitelman pohjalta. Toteutuessaan se tullee pilaamaan keskeisen kaupunkikuvan yhtä tehokkaasti, mitä tapahtui Tallinnan keskustan ökyrakentamisessa. Edellinen valtakoaliitio sai muutaman demaripetturin ansiosta läpi kalliin hukkaputken, autotunnelin länteen. Putken, jonka ainoa järki oli saada gryndereille uutta rakennusmaata asuintaloille ”järvinäkymin”.
On ilmeistä, että katujen hoitoon ei rahaa tulevaisuudessakaan tulla lisäämään. Sen takaa tuleva kallis pikku-Manhattanimme lisääntyvine liikenneruuhkineen. Aikoinaan päätimme hävittää oman auton heti kun mökkielämä käy meille liian raskaaksi. Ehkä suunnitelmaa pitää nyt muuttaa ja laittaa mökki ”lihoiksi” jo aikaisemmin. Niin ja ehkä katsella uutta asuinkuntaan ongelmiinsa luhistuvan Tampereen tieltä.
Reino Seppänen
Vodka martini James Bondin tapaan
4 senttilitraa vodkaa
2 senttilitraa valkoista kuivaa vermuttia
* Kaada ainesosat jääpaloilla täytettyyn shakeriin.
* Sekoita kunnolla. (Älä ravista!)
* Siivilöi jäähdytettyyn cocktaillasiin.
* Lisää lasiin oliivi tai pari cocktailtikussa