Teetimme vaimon kanssa molemmat DNA-testin MyHeritage sukututkimusalustan kautta.  Innoittajanamme testiin oli vaimoni serkku, joka löysi tätä kautta itselleen uuden sukuyhteyden.  Samanlaisen löydön oli jo aiemmin kokenut oma sukulaistyttöni.  Tähän yllätyksellisten uusien sukulaisten löytämisiin emme puolisoni kanssa panneet toivoamme. Ehkä suurin kannustin oli etnisen taustamme selvittäminen.  Ainakin minua asia kiinnosti kannakselaisten sukujuurieni vuoksi. 

 

Itse testi oli helppo ja rikosfilmeistä tuttu. Poskea pyyhkäistiin kahdella pumpulitikulla ja kumpikin niistä laitettiin pieneen pulloon, joissa oli jotain nestettä.  Pullot laitettiin palautuskuoreen ja lähetettiin Yhdysvaltoihin Houstoniin.  Tulokset luvattiin 4 – 6 viikon sisälllä. Minä sain omani vajaassa neljässä viikossa ja vaimokin lähes samassa ajassa.

 

Mitä DNA-testi voi kertoa?

Pitkän aikaa olin suhtautunut DNA:n käyttöön sukututkimuksessa epäilevästi.  Yhteiskunnallisen koulutuksen saaneena ja sellaisen orientaation omaavana ymmärrä perheen ja suvun lähinnä sosiaalisena järjestelmänä, vieläpä hyvin ikivanhana sellaisena.  Tästä syystä biologia ei voi olla se tärkein tarkastelukulma sukuun ja sen historiallisiin kerrostumiin.  Sosiologian oppinnoista mieleen muistui erilaisia sukujärjestelmiä ja sukuun / perheeseen rekrytoimistapoja aivan ulkopuolisista ihmisistä.  Tämä antropologien havainto sai ”vahvistusta” lapsuudessa ja nuoruudessa luetuista seikkailukirjoista, joissa esimerkiksi kalpeanaama ja intiaani tekivät veitsenviilloin ja verellä itsensä toistensa veljiksi.

Suku on jäsentensä muodostama enemmän tai vähemmän kiinteä yhteisö, jonka keskuudessa arvot ja elämänkäsitykset voivat olla erilaisia, mutta jota sitoo yhteen ajallinen ulottuvuus.  Siten  käsitteessä on, mielestäni, oleellisempaa jäsenten emotionaalinen ja historiallinen yhteys sekä sosiaaliset pakot kuin varsinainen biologinen läheisyys.  Vaikka edelleenkin olen samaa mieltä asiasta, olen tullut yhä enemmän vakuuttuneeksi siitä, että DNA-tutkimuksen avulla voidaan täyttää perinteisen sukututkimuksen aukkoja ja selvittää suvun ja sen jäsenten etnistä taustaa.  Se ei voi kuitenkaa korvata perinteistä sukututkimusta ja sen lähteitä tai menetelmiä.

 

Etnisen taustan selvittäminen avaa uusia ulottuvuuksia

Minä vakutuin DNA-tutkimusten mahdollisuuksista, kun sen avulla saatiin selville meidän suomalaisten oikea menneisyys ja etninen tausta.  Näin on vedetty matto vanhojen ”tieteellisten totuuksien” alta.  Totuuksien, jotka koskivat meidän sukulaiskansoja ja taustaa.  Tuo vanha tieto  perustui kielitieteen havaintoihin aina 1800-luvulta lähtien.  Niinpä suomalais-ugrilaisuus on nykytutkimuksen valossa lähinnä kielelliseen yhteyteen perustuva käsite.  Geneettinen yhteys näihin kansoihin tulee kysymykseen etupäässä itämerensuomalaisten kansojen osalta.

Mielenkiintoisin tulos omalta kohdaltani olikin juuri tämä etnisyysarvio.  MyHeritagen tulos näet kertoi minun olevan 97,2 prosenttisesti suomalainen. Vaimo sai suomalaisuudestaan täydet 100 prosenttia.  Yllätyksellisesti oma tulokseni kertoi perimässäni olevan 1,7 % eskimoa / inuiittia ja 1,1 % kiinalaista.  Olisin erittäin ylpeä tuosta inuiitti – / kiinalaisperimästäkin ja se jopa selittyisi jotenkin meidän tsuhnien vuosisataisella läheisyydellä siperialaisten kansojen kanssa.  Pienen epäilyksen tulokseni tähän puoleen kylvi kuitenkin vaimoni serkku, joka tuoreeltaan DNA-tulosten tulkintakurssilta palattuaan kertoi, että MyHeritagen tulosiin tältä osin ei välttämättä olisi uskomista. Hänellä itselläänkin oli prosentin luokka keski-amerikkalaista perimää.

 

DNA on monimutkainen asia

DNA-tulosten ja tutkimuksen ymmärtäminen ei ole kovinkaan helppoa tavalliselle kansalaiselle.  Maallikolle riittävän käsityksen asiasta saa kyllä yleistajuisista kirjoituksista, esitelmistä ja teoksista.  Teema on myös suosittu työväen- ja kansalaisopistojen kursseilla.  Itse ilmoittauduinkin Tampereen työväenopistossa ensi helmikuussa pidettävälle ”Geneettisen sukututkimuksen perusteet” -kurssille.  Oletan uskaliaasti, että voin tältä pohjalta jakaa saatua tietoa täällä sukuseuramme sivuillakin.

Olen itse perustanut sivun MyHeritagen palvelimeen. MyHeritageen tulee alati uusien testien tuloksia, mikäli vähäistäkin yhteistä perimää löytyy.  Tästä johtuen tulosten määrä on normaalin käyttäjän kannalta aivan mahdoton. Tuloksia pääsee katsomaan, jos maksaa alustan käytöstä vuosimaksun, joita on kolmea eri tasoa.  Normaalikäyttäjälle riittävä on aivan riitävä se alin, muutaman kympin maksava.

MyHeritage ilmoittaa perimän yhteyden ja sen vahvuuden ensin prosentteina. Mutta sitäkin tärkeämpi on prosentin jälkeen suluissa ilmoitettu cM-arvo.  Siinä on kuulemma nyrkkisääntönä, että luku 100 (cM) kertoo varmasta sukulaissuhteesta.  Sen alapuolelle menevät arvot alkavat heikentää tuloksen luotettavuutta. Asia kannattaa pitää mielessä, ettei turhaan stressaa itseään liialla työllä.

Aion rakentaa sivuilleni sukupuun vanhan sukututkimukseni pohjalta, sen missä kantaisänä on tämä sukuseuramme Antti Seppänen.  Tällä hetkellä Seppäsiä ei ole haaviin tarttunut, muita kuin vanhimman sisareni tytär ja hänen kaksi lastaan. Tuo tulos osoitti, että vanhimmalla sisarellani ja minulla on sama perimä niin isä- kuin äitilinjaa myöten, mikä tiedoksi annettakoon. Itse en toki muuta odottanutkaan.

Äitini sukua olen löytänyt äidin isälinjalta, hänen isoisäänsä liittyen. Löytö liittyi henkilöön, jonka perimän yhteys minuun oli parin prosentin luokkaa ja cM-arvo ylitti sadan.  Hetken tuo löytö tuotti epävarmuutta, koska kyseinen henkilö, jonka sukupuussa esi-isäni nimi esiintyi, oli laittanut aivan toisen puolison äitini isoisälle. Tarkistus osoitti asian olevan juuri näin, sillä isoisän ensimmäinen puoliso oli kuollut 1900-luvun alussa ja leski oli solminut uuden avioliiton seitsemän kuukauden suruajan jälkeen.

 

Mikä MyHerittage on?

MyHeritage on suosittu sukututkimusalusta.  Se ei ole netissä saatavilla olevista ainoa, mutta se näyttäisi olevan kyllä monipuolisin palvelutarjonnaltaan ja samalla käyttäjäystävällisin.  Pikaisena havaintona vertailuja tehdessäni oli se, että tulokset annetaan niin isä- kuin äitilinjaa myöten ja samalla ns. serkkulinjaakin.  Jotkut palveluntarjoavat rahastavat noista jokaisesta erikseen.  Hieno asia on myös se, että muiden toimijoiden tulokset voidaan halutessa liittää MyHeritage alustalle.  Käytettävissä on myös laaja hakutyökalu, mutta valitettavasti nykyisellään nuo hakujen lähteet sijaitsevat paljolti Yhdysvalloissa.  Se on tietysti etu suvuille, joissa on runsaasti siirtolaisuutta, mutta Seppästen ja äitini puoleisesta kantasuvuista en ole sellaista aktiivisuutta itse tavoittanut.

Sananen vielä MyHeritagen taustasta.  Kyseessä on israelilainen toimija, jonka pääkonttori on Or Yehudassa Israelissa.  Sivukonttorit ovat Israelissa Tel Avivissa ja Yhdysvalloissa Lehissä, Utahissa, ja Burbankissa, Kaliforniassa.  Oma näyteeni lähti postitse Houstonin laboratorioon Texasiin.

Netissä olen törmännyt väitteisiin, että MyHeritage olisi mormonien omistama, mutta se ei pidä paikkaansa.  Tällöin on sotkettu toinen toimija eli FamilySearch, jonka takana ovat mormoonit (The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints).  Näillä on toki vankka kokmus sukutietojen keräilystä mm. Suomesta ja järjestö pitää tabernaakkeliensa yhteydessä usein sukututkimuskeskuksia, joiden käyttö on ollut avointa kaikille.  Heidän alustallaan on myös valtava määrä testattuja, taitaa ylittää yli 20 miljoonan rajan.  Mormooneja karsastan sukututkimuksessa sen johdosta, että heillä on tapana kastaa kuolleita siellä Utahissa omaan uskoonsa.  Minusta se on mautonta ja osoittaa todellista halveksuntaa ja manallemenneitä ja heidän vakaumuksiaan kohtaan.

 

Kiinnostaako oman taustasi selvittäminen?

Jos olet miettinyt tai alat miettiä oman tai läheistesi DNA-testin hankkimista, kannattaa tietysti pohtia asian juriidista ja intiimiteettisuojan puolta. MyHeritage ilmoittaa tuhoavansa kaikki tiedot ja näytteet palvelusta erotessa tai niin vaadittaessa.   DNA-tutkimus saattaa myös paljastaa yllättäviä tuloksia ja siten järkyttää paitsi itseä niin myös läheisiä.  Toki sama mahdollisuus koskee myös tätä perinteistäkin sukututkimusta vaikkapa silloin, kun paljastuu esimerkiksi ottolapsi tai se sukututkimusta koskevien vitsien mustalainen…

DNA-perimän selvittäminen on kuitenkin vaihtoehtona houkutteleva.  Varsinkin, kun testi on nykyisin suhteellisen edullinen.  MyHeritage sukututkimusalustalla se on mahdollista tehdä  tällä hetkellä 59 euron tarjoushinnalla.  Normaalihinta on kympin kalliimpi eli 69 euroa.  Mikäli todella harkitset testiä, suosittelen sen tekemistä juuri MyHeritagen kautta.  Jos mahdollista niin tulokset olisi suositeltavaa pitää julkisina, koska silloin siitä on hyötyä koko sukumme tutkimisen kannalta.  Liitän mielelläni tulokset omalla sivulla hallinnoimaani sukupuuhun.

 

Palataan asiaan

Olen ajatellut tuottaa näille kotisivuille lisää yleistajuisia kirjoituksia DNA-tutkimuksesta ja raportoida myös omia kokemuksia siitä.  Minuun voi ottaa yhteyttä niin puhelimitse kuin sähköpostilla, jos haluat keskustella lisää asiasta.  Tässä näyttäisi myös olevan yksi väylä laajentaa tietoa Myhkyrilä Seppäsistä ja siihen liittyvistä lukuisista muista suvuista.  Mielenkiintoinen kysymys on, voisiko DNA-tutkimuksen kautta selvittää Kannaksen muiden Seppästen geneettistä yhteyttä meihin?  Se on asia, joka on kiinnostanut monia, etenkin Myhkyrilän Seppäsiä ahkerasti tutkinutta Helmi Seppästä.

 

 

Reino Seppänen

(Kirjoitus on julkaistu Sukuseura Antti Seppäsen jälkeläiset ry:n kotisivuilla 08.12. 2018.)