Ryppyjä porvarirakkauteen

Tämän hetken suosituimpia lauluja naisvaltaisilla työpaikoilla lienee vanha mollivoittoinen viisu ”Pettäjän tie”.  Ainakin vanhempi väki muistaa hyvin tuon Taisto Ahlgrenin samettisella äänellä vuonna 1970 levyttämän ja ah, niin mustalaistunnelmaa tulvivan kappaleen.  Koska kyseessä ollee alkavan syksyn hitti, näyttää myös Suomen keskustan omettaorkesteri ottaneen sen repertuaariinsa.  Näin voisi päätellä ainakin puolueen verkolehti Apilan eilen päivätyn jutun perusteella.  Jutun joka oli otsikoitu ”Kokoomus pettäjän tiellä”.  Jutun sisältö oli sitä luokkaa,  joka pisti vanhemmankin politiikantarkkaajan miettimään:  ”Hetkinen olikos se keskusta nyt oppositio- vai hallituspuolue? ” Niinpä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pekka Ravin vakuuttelu tämänpäiväisessä kokoomuksen verkkouutisten haastattelussa hallituksen yhteispelin erinomaisuudesta tuntuu vähintäinkin falskilta.

 

Jutussaan keskustan verkkolehti Apila muistuttaa kokoomusta lupauksesta huolehtia naisvaltaisten alojen palkkauksen epäkohtien korjaamisesta.  Varmemmaksi vakuudeksi lehti kääntää iskemäänsä pukkoa haavassa ja alleviivaa kokoomuksen puoluesihteeri Taru Turusen luvanneen ennen vaaleja nostaa naisten palkkoja 500 eurolla.  Hyvä muisti tällä Apilalla, mutta ei kovin solidaarinen teko tuoda taas kerran framille kokoomukselle kiusallinen lupaus.  Kokoomushan on sittemmin moneen otteeseen yrittänyt kiemurrella irti tästä  Turusen tyräyksestä.  Härskimmin sitä yritti juuri eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ravi.  Yritti, kunnes Iltalehden toimittaja syötti lähes lusikalla Turusen sanat herra puheenjohtajalle.  Siinä tilanteessa Ravi ei sitten muuta voinutkaan kuin vyöryttää aidon upseerin ja herrasmiehen lailla syyn puoluesihteeri Turusen kontolle.  Ravi lienee tuolloin monen muun porvaripatun lailla toivonut Turusen keskittyneen enemmän Tex Willerien lukemiseen hölösuisten lausuntojen antamisen sijaan.

 

Moni Suomessa varmaankin ajattelee, että myös keskustalla hallituspuolueena on jokin rooli ja vastuu paljon puhutun tasa-arvotupon toteuttamisessa.  Puolueen verkkolehti osaa kyllä erinomaisen hyvin argumentoida sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamisen tarpeen,  mutta toteutuksen Apila kyllä sysää täysin hallituskumppaninsa vastuulle.  Lehti toteaa, että kokoomuksen puheenjohtajistosta Jyrki Katainen toimii valtiovarainministerinä ja Paula Risikko peruspalveluministerinä.  Nämä ”ministerpostit” ovat kuulemma juuri niitä ”poliittisia avainpaikkoja, joiden kautta on mahdollisuus edistää palkkatasa-arvokysymyksen ratkaisua”.  Niin varmaankin,  mutta kun nyt oikein muistiani ponnistan,  tulee mieleen,  että kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa vaikuttaa myös puolue nimeltä Suomen keskusta.  Sillä sattuu olemaan käsissään pääministerin salkku.  Koska pääministerin tehtävänä on johtaa tätäkin kädellisten laumaa,  en oikein ymmärrä,  kuinka keskusta voisi sysätä vastuun asiasta vain kokoomukselle.  Ettei vain alkaisi suurempikin pyykkipata porista Kepulan rusthollin saunarannassa?

 

Toisaalta kyse saattaa olla siitäkin,  että keskusta haluaa nostaa profiliaan ja osoittaa kesäkauden aikana öykkäröineelle kokoomukselle sen oikean paikan tässä porvarihallituksessa.  Potkaisihan Kepulan kotivävy Mauri Pekkarinen hallituksen koomassa olevaa sylikoiraa,  vihreitä,  allas-uhkauksellaan.  Kyseessä saattoi toki olla eräänlainen testi siitä, vieläkö tämä poliittista jäykkäkouristusta poteva porukka on yhtään tajuissaan, vai onko pelko hallitusparatiisista karkoittamisesta aiheuttanut puolueen eliitissä koomankaltaisen tilan.

 

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma kiinnitti terävästi huomiota siihen,  että kokoomus on kesän kuluessa riistänyt ensiviulun keskustalta.  Se,  että keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Vanhanen on antanut asian tapahtua ärsyttänee lukuisia kunnianhimoisia henkilöitä puolueessa eikä vähiten puoluesihteeri Jarmo Korhosta.  Mieshän on määrätietoisesti pyrkinyt tunkemaan itseään Vanhasen tontille ja mikäli Suomen keskustassa yhtään vaalitaan vanhoja puolueperinteitä,  tulemme näkemään vielä monta uutta kampitusyritystä tässä tahtojen taistelussa.  Sitä ennen on kuitenkin syytä antaa kokoomukselle nenille.

 

Mitkä sitten lienevätkään verkkolehti Apilan jutun motiivit,  sen julkaiseminen osoittaa,  ettei puolueiden rakkausavioliiton perusteet kovin vahvoja näytä olevan.  Valitettavasti.  Mutta meille katsomon puolella oleville tämä lupaa jännittäviä hetkiä.  Mitä mahtaneekaan tapahtua ensi jaksossa?

 

Reino Seppänen           09.08. 2007