Käydyt eduskuntavaalit muistuttivat monella tapaa vuoden 1970 vaaleja. Perussuomalaiset, tuo vaineeseen vaipuneen SMP:n äpärälapsi, sai suuren murskavoiton, kuten aikoinaan Veikko Vennamon puolue. Toinen mieleenjäänyt yhteinen piirre oli pieleen menneet ”roknoosit” kuten muinoinen SMP:n puoluesihteeri Eino Poutiainen ennusteita kuvasi. Ylen tuolloinen vaaliasiantuntija Risto Sänkiaho sai tapahtuneen mokan vuoksi kantaa lopun elämäänsä ”Roknoosi-Riston” hyväntahtoisen huumorin sävyttämää kutsumanimeä. Vaan miksipä nimittäisimme näiden vaalien epäonnistunutta Sibyllaa, Sami Borgia?
En tiedä, mitä ennustusvälinettä Sami Borg käytti kommentoidessaan vaaleja edeltäväna torstaina YLEn viimeisintä vaaliennustetta, mutta pahasti meni tohtorin arviot pieleen. Tieteentekijämme vakuutti kaikella sillä arvovallalla, jonka oppiarvot ja työ Tampereen yliopiston valtio-opinlaitoksella hänelle suo, että todennäköisin vaalienjälkeinen hallituspohja tulisi olemaan sama vanha eli Kiviniemen hallituksen puolueet. Arvovaltaa tuolle kannalle löytyi, vaan ei asiantuntemusta. Kyseessä olevilta puolueilta katosi näet vaaleissa 27 paikkaa ja enemmistö eduskunnasta. Ehkä Samin olisi kannattanut kuurata kristallipallonsa hieman kirkkaamaksi, sillä tuskinpa sen kehittyneempää menetelmää tuon arvion väsäämiseen oli käytetty. Ennusteiden teossa on aina tuhoisaa, jos omat toiveet pääsevät sotkemaan tosiasioita ja viileää harkintaa.
Osallistuin jo ties kuin monetta kertaa pienen ystäväpiirimme vaaliveikkausrenkaaseen. Meidän kymmenen hengen porukasta jokainen pystyi antamaan paremman vaaliennusteen, mitä arvoisa ”roknoositohtori”. Siinä mielessä hyvä saavutus, että käytössämme oli paljon vähemmän asiaan liittyvää materiaalia mitä yliopistomies Borgilla. Tosin meiltä taisi puuttua onneksi se Samin kristallipallo. No, totuuden nimessä sanottakoon, ettei meidänkään porukan muodollisesti pätevin asiantuntija, valtio-opin tohtori hänkin, aivan kärkipaikkaa saanut. Kisan voitti näet ystävämme, joka meistä ahkerimmin uurasti vaalityössä Pirkanmaan turuilla ja toreilla. Kansaa kuunnellessa se ennustamisen taito kehittyy. Ennen tuota kykyä kutsuttiin ”työväentalonokaksi”.
Päinvastoin kuin vuonna 1970, toimi nyt YLE:n tietokone-ennuste hyvin. Niin se on kyllä tehnyt jo useiden vaalien ajan. Niin laitteet kuin ohjelmat ovat kehittyneet valtavasti, samoin taito. Sitä kuitenkin olen ihmetellyt, miten pieleen taas monet gallupit lopulta menivät. Ei voi välttyä ajatukselta, että niitä on tehty tarkoitushakuisesti. Tavaramarkkinoilla ja bisneksessä tämä on hyvin yleistä. Demokratian kannalta moinen humpuuki on sensijaan tuomittavaa . Niinpä eräissä maissa galluppien julkaisemiseen ennen vaaleja onkin säädetty rajoituksia. Olisikohan samanlaista käytäntöä harkittava meilläkin? Tosin keinottelu gallupeilla on sekin vain yksi salakavalista piilovaikuttamisen keinoista. Niitä on lukemattomia muita, kuten käydyt vaalit ovat osoittaneet.
Maailmassa on vielä monta maata, joissa vaalitulosten ennustaminen on äärettömän helppoa. Yhtä helppoa kuin aikoinaan Neuvostoliitossa. Siellä tuloksen ennustamista helpotti pitkälle viety vaalisalaisuus. Sellainen vaalisalaisuus on monen suomalaisenkin oikeistopolitiikon julkilausumaton haave. Tuo vaalisalaisuus oli näet niin tarkkaan varjeltu asia, ettei edes itse äänestäjä saanut tietää ketä äänesti. Näin valittu kansanedustuslaitos ei tuota siis mitään suuria yllätyksiä ääniä laskettaessa. Eikä kyllä päätöksiä tehtäessäkään. Ei siis valiteta, vaan niellään kansan leipoma vaalitulos. On kuitenkin hyvä muistaa, että itse ennustaminen on äärimmäisen helppoa. Vaikeaa on vain oikeaan osuminen. Sen kyllä todistaa jo porvarillinenkin tiedemies.
Reino Seppänen 19.04. 2011